Julkaisut

Julkaisut

Vastuullisuus

Asiakkaat ja sidosryhmät

Metsähallituksen asiakkaiden ja sidosryhmien kenttä on laaja. Yhteistyömuodot vaihtelevat kaupanteosta ohjaukseen, tiedonvaihtoon ja vuorovaikutukseen. Toiminnassa otetaan huomioon myös tutkimuksen, opetuksen, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen maankäytön tarpeet.

Metsätaloudessa suurimpia asiakkaita ovat suomalaiset sellua, paperia ja sahatavaraa tuottavat metsäteollisuusyritykset. Metsähallitus toimittaa puuta yhteensä yli sataan eri toimituspaikkaan.

Kalastajat, metsästäjät ja retkeilijät ovat Metsähallituksen suurin yksityisasiakasryhmä. Vuonna 2016 myytiin yli 138 000 kalastus- ja metsästyslupaa sekä tehtiin 5,7 miljoonaa käyntiä kansallispuistoihin ja muille suojelu- ja retkeilykohteille. Monet matkailuyritykset toimivat myös valtion mailla ja vesillä ja näin käyttävät Metsähallituksen rakenteita tai alueita. Metsähallitus tekee pitkäjänteistä yhteistyötä satojen yritysten kanssa eri puolella Suomea.

Luonnonvarasuunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa

Valtion maa- ja vesialueiden käyttöön kohdistuu monenlaisia toiveita ja tavoitteita. Alueiden suunnittelussa niitä sovitetaan yhteen siten, että kestävän käytön rajat eivät ylity. Keskeinen työkalu tässä on valtion maiden ja vesien käyttöä ohjaava luonnonvarasuunnittelu, joka vuonna 2016 käynnistyi Etelä-Suomessa.

Vuonna 2015 valmistuneen Kainuun luonnonvarasuunnitelman yhtenä tavoitteena oli vuorovaikutuksen lisääminen sidosryhmien kanssa. Marraskuussa 2016 Metsähallitus perusti Suomussalmelle yhteistyöryhmän keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Mukana on paikallisia yhteistyökumppaneita elinkeino- ja hallintoalalta sekä harrastusryhmistä. Ensimmäisessä tapaamisessa marraskuussa keskusteltiin muun muassa Hossan kansallispuistosta sekä alueen metsien käsittelystä. Vastaava ryhmä perustetaan myös Kuhmoon.

Saamelaiskulttuurin harjoittamisen ehdot halutaan huomioida hyvin

Vapaaehtoisilla Akwé: Kon -ohjeilla halutaan turvata saamelaisosapuolten osallistuminen erilaisissa hankkeissa ja suunnitelmissa, kuten suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa ja päättämisessä. Ohjeet auttavat Metsähallitusta toteuttamaan lakisääteisiä yhteiskunnallisia velvollisuuksia turvata saamelaiskulttuurin säilyminen.

Akwé: Kon -ohjeet on hyväksytty vuonna 2004, ja niiden taustalla on biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimukset artikla 8 (j), joka koskee alkuperäiskansojen tiedon ja käytänteiden kunnioittamista. Suomessa ohjeet on tarkoitettu saamelaisalueen hankkeiden ja suunnitelmien kulttuurillisen, ympäristöllisen ja sosiaalisen vaikutusten arviointiin, mikäli hankkeet saattavat vaikuttaa saamelaisten kulttuuriin, elinkeinoihin ja kulttuuriperintöön.

Metsähallituksessa Akwé: Kon -ohjeet otettiin käyttöön ensimmäisenä Hammastunturin erämaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa, ja sen jälkeen Kevon luonnonpuiston ja Mallan luonnonpuiston hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Vuonna 2017 valmistuu Vätsärin erämaan hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa ohjeita on sovellettu. Akwé: Kon prosessi otettiin käyttöön myös Muddusjärven paliskunnan metsätalouden suunnitteluun vuonna 2016. Metsähallitus ja Saamelaiskäräjät ovat aloittaneet ohjeiden uudistamisprosessin vuonna 2017.

Luonnonhoitoa ja -suojelua yhdessä kumppaneiden kanssa

Metsähallitus koordinoi tai on mukana hankekumppanina useissa luonnonsuojelu- ja -hoitohankkeissa. Vuoden 2016 alussa käynnistyi sisävesien luonnon suojeluun tähtäävä hanke, Freshabit LIFE IP. Yhdessä 30 hankekumppanin kanssa Metsähallitus parantaa sisävesien tilaa ja luonnon monimuotoisuutta konkreettisilla kunnostustoimilla. Sisävesiluonnon lisäksi hankkeesta hyötyvät paikalliset yrittäjät, vesistöjen virkistyskäyttäjät sekä tulevat sukupolvet, jotka saavat nauttia puhtaammista sisävesistä.

Myös yksittäiset ihmiset ovat kiinnostuneita tekemään konkreettisia tekoja luonnon hyväksi. Metsähallituksen vapaaehtoistoiminta tarjoaa tähän paljon mahdollisuuksia. Vuonna 2016 yhteensä 3 788 vapaaehtoista teki vapaaehtoistyötä suojelualueiden hoidon, uhanalaisen lajiston tai kestävien riista- ja kalakantojen hyväksi. Vapaaehtoisten määrä kasvoi edellisvuodesta. Valtaosa vapaaehtoistoiminnasta toteutettiin yhteistyössä yhdistysten ja järjestöjen kanssa.

Metsähallitus työllisti suojelualueiden hoidossa myös avolaitosvankeja yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Vuonna 2016 erilaisissa suojelualueiden huolto- ja kunnostustehtävissä vankien kokonaistyömäärä oli 60 henkilötyövuotta.

Sidosryhmät

Lue lisää:
› Luontomatkailun yritystoiminta valtion alueilla 
› Urakointi ja metsäpalvelut monikäyttömetsissä
› Freshabit LIFE IP – Yhteistyötä vesiluonnon säilyttämiseksi

Caset:
› Pitkäjänteistä työtä saamen kielen ja kulttuurin edistämiseksi
› Luonnonvarasuunnittelu on joukkuepeliä
› Kohti rikoksetonta tulevaisuutta
› Vapaaehtoistyö pelasti norpan pesinnän
› Luontotalkoot kovakuntoisille


Henkilöstö

Metsähallituksessa edistetään suunnitelmallisesti monia työyhteisön hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Reilu ja oikeudenmukainen kohtelu, jatkuva oppiminen ja työyhteisön kehittäminen kuuluvat jokaiselle, samoin kuin oikeus hyvään johtamiseen ja avoimeen palautteeseen.

Metsähallituksessa työskentelee yli 1400 ammattilaista. Heistä määräaikaisia on lähes 15 prosenttia. Henkilöstöstä miehiä on 63 ja naisia 37 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä on 53 vuotta. Suurin osa henkilöstöstä, noin 1250, työskentelee toimipisteissä eri puolella maata. Pääkonttorissa Vantaan Tikkurilassa työskentelee noin 160 metsähallituslaista. Henkilöstömäärältään seuraavaksi suurimmat toimipisteet ovat Rovaniemellä, Oulussa, Jyväskylässä, Ivalossa ja Lieksassa.

Vuoden 2016 lopulla käytiin Metsätalous Oy:n metsurityöhön liittyvät yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluissa haettiin keinoja metsurityön tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi erityisesti työskentelyolosuhteiltaan haastavimmaksi ja kustannuksiltaan kalleimmaksi talviajaksi.

Henkilöstön vire hyvällä tasolla

Metsähallitus toteutti yhteistyössä HR4 Group Oy:n kuuluvan Promenade Research Oy:n kanssa uudenlaisen henkilöstötutkimuksen saadakseen kattavammin tietoa muutosjohtamisen onnistumisesta, henkilöstön hyvinvoinnin kytkeytymisestä tuloksellisuuteen sekä työvireestä. Henkilöstökyselyn vastausprosentti oli 66, joka on hieman edellisvuotta korkeampi.

Hyvinä asioina todettiin, että naisten ja miesten kohtelu koetaan tasa-arvoisena, työturvallisuudesta huolehditaan kiitettävästi ja lähiesimiestyötä arvostetaan. Henkilöstön innostus ja energisyys vaikuttavat koko organisaation suorituskykyyn, ja tätä viretasoa tutkittiin tunnemittarin avulla. Asteikolla 1–5 Metsähallituksen viretila on 3,86 eli hyvä. Vire syntyy tehtävien vastuualueiden selkeydestä, arvostuksen kokemisesta työyhteisöissä, vaikutusmahdollisuuksista työssä sekä uuden oppimisesta. Työhyvinvointia uhkaaviksi tekijöiksi henkilöstö mainitsi lisääntyvän kiireen ja tunteen työajan riittämättömyydestä.

Uusi työkalu esimiestyön kehittämiseksi

Metsähallituksen ja Terveystalon työterveyshuoltosopimusta jatkettiin vuosiksi 2017-2019. Työterveyssopimukseen liitettiin viime vuoden aikana kaikki tytäryhtiöt, tällä varmistettiin yhdenmukaiset palvelut koko henkilöstölle.

Esimiestyön kehittämiseksi otettiin käyttöön Arc Oy:n kanssa yhteistyössä Metsähallitukselle räätälöity esimiesarviointikysely, jossa arvioidaan esimiehen ja johtajan johtamistapaa. Ensimmäisiä tuloksia saadaan vuoden 2017 alussa.

Uusille metsähallituslaisille järjestettiin perehdytyskoulutusta. Luontopalvelujen esimiehille räätälöitiin esimiesvalmennusta työsuhde- ja työsuojeluasioissa. Työsuojelu- ja työturvallisuuskoulutuksia jatkettiin, pääpaino oli edelleen ennakoivan ajon kursseissa ja työturvallisuuskorttikoulutuksissa. Myös sisäilma-asiat ovat olleet ajankohtaisia ja edellyttäneet laajaakin yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Metsähallituksen toimintamalli hyvään sisäilmastoympäristöön ajantasaistettiin.

Henkilöstöjakauma


Lue lisää:

› Metsähallituksen henkilöstö esittäytyy

Kuva: Kari Leo