Julkaisut

Julkaisut

Vastuullisuus

Kansallispuistojen vetovoima ja taloushyöty kasvoivat

Rahasumma, jonka valtio sijoittaa kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin, palautuu yhteiskunnalle monikertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Pelkästään kansallispuistoissa vierailtiin vuonna 2016 yli 2,8 miljoonaa kertaa. Puistojen vaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä alueiden paikallistalouteen on vuosi vuodelta kasvanut. Kasvua selittävät niin vahvat kumppanuudet matkailuyritysten, kuntien ja maakuntien kanssa kuin palveluiden onnistunut kohdistaminen.

Kaikkien 39 kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikalliset kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 178,9 miljoonaa euroa ja 1 774 henkilötyövuotta. Kaikilla valtion kuudella retkeilyalueella ne olivat vastaavasti 13,3 miljoonaa euroa ja 142 henkilötyövuotta.

Rahaa virtasi paikallistalouteen eniten matkailualueilla, joissa kävijöiden viipymä on pidempi ja matkailupalvelujen tarjonta suurempi. Paikallistaloudellisesti merkittävimmät puistot olivat Pallas–Yllästunturin kansallispuisto (60,0 milj. euroa), Urho Kekkosen kansallispuisto (21,7 milj. e), Kolin kansallispuisto (19,1 milj. e), Oulangan kansallispuisto (18,9 milj. e) ja Pyhä-Luoston kansallispuisto (13,7 milj. e).

Kohteilta laskettiin ensimmäistä kertaa niin sanottu hyvinvointi-indeksi. Laskennassa oli mukana 23 kohdetta vuosilta 2013–2016. Kävijät arvioivat käynnillä kokemansa terveys- ja hyvinvointivaikutukset, ja niiden keskiarvo oli 4,25 asteikolla 1–5. Kävijöistä 82 prosenttia koki vierailulla olleen melko tai erittäin paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, ja kävijät arvioivat ne noin 100 euron arvoiseksi*.

Myös kalastajien ja metsästäjien rahallinen panostus aluetalouteen oli merkittävä. Eräharrastajien arvioidut kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat viime vuonna yli 40 miljoonaa euroa ja 249 henkilötyövuotta. Yksi erälupa toi maakuntaan keskimäärin 233 euron hyödyn. Kokonaisvaikutus koostui erämatkoilla maakunnissa käytetyn rahan vaikuttavuuden lisäksi rahan käytöstä jo matkan aikana. Eniten aluetalous hyötyi Itä- ja Pohjois-Suomessa.

* 100 euroa on mediaani eli keskimmäinen arvo. Keskiarvo em. tutkimuksista oli 322 euroa.

Lue lisää
› Suojelualueet ja paikallistalous

Kuva: Timo Reinvuo