Julkaisut

Julkaisut

Toimintakertomus

Metsähallitus-konsernin hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 15.4.-31.12.2016

Uusi metsähallituslaki astui voimaan 15.4.2016. Lain voimaantulon myötä vanha liikelaitos lakkasi olemasta 14.4.2016 ja uuden lain mukainen Metsähallitus-liikelaitos aloitti toimintansa 15.4.2016. Uudistuksesta aiheutuvan rakennemuutoksen takia tilinpäätöksessä ei esitetä vertailutietoja edelliseen vuoteen.

Perustetun Metsätalous Oy:n tilikausi oli sama kuin liikelaitoksen. Kaikki muut tytäryhtiöt antavat tilinpäätöksensä tilikaudelta 1.1.-31.12. Konsernitilinpäätökseen nämä tytäryhtiöt on yhdistelty ajanjaksolta 15.4. - 31.12.2016.

Laista johtuvat keskeiset muutokset

Uuden metsähallituslain mukaisen Metsähallitus-liikelaitoksen hallinnassa on valtion maa- ja vesiomaisuus, joka edustaa noin kolmasosaa Suomen pinta-alasta. Sen omistajaohjauksesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Julkisissa tehtävissään Metsähallitus on myös ympäristöministeriön tulosohjauksessa.

Liikelaitos harjoittaa markkinaehtoista liiketoimintaa tytäryhtiöissään. Liikelaitos ja tytäryhtiöt muodostavat Metsähallitus-konsernin. Kiinteistökehitys ja julkiset hallintotehtävät (JHT) sekä konsernitoiminnot on organisoitu osaksi liikelaitosta. Myös konsernitoiminnot ja yhteiset palveluyksiköt ovat osa liikelaitosta. Julkiset hallintotehtävät on liikelaitoksen sisällä erillinen yksikkö.

Liiketoiminnan yhtiöittämisellä on tarkoitus varmistaa kilpailuneutraliteetti. Metsätalous-liiketoiminta yhtiöitettiin Metsähallitus Metsätalous Oy:ksi. Yhtiö ei omista metsiä. Sillä on käyttöoikeuskorvausta vastaan oikeus harjoittaa metsätaloutta valtion talous- ja monikäyttömetsissä. Metsähallituksen kiinteistökehitystä harjoittava Laatumaa jatkaa osana liikelaitosta. Laatumaa vastaa kiinteistöjen vuokrauksesta, kehittämisestä, myynneistä ja ostoista.

Metsähallituksen hallinnassa olevat valtion maa- ja vesialueet muodostavat kokonaisuuden, jota on tarkoituksenmukaista hoitaa yhdessä organisaatiossa. Myös Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät liittyvät valtion maa- ja vesiomaisuuden hallintaan. Kansallispuistot, erämaa-alueet ja muut luonnonsuojelualueet pysyivät organisaatiouudistuksessa julkisten hallintotehtävien yksikön vastuulla. Erätalouden ja erätalousjohtajan asema julkisten hallintotehtävien osana vahvistui.

Hallituksen asema liikelaitoksen johtamisessa vahvistui organisaatiouudistuksessa. Hallituksen tehtävänä on ohjata ja valvoa Metsähallituksen toimintaa sekä huolehtia Metsähallituksen strategisesta johtamisesta, hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Lisäksi uuden metsähallituslain mukaisesti luonnonvaroja koskevat suunnitelmat on nostettu hallituksen hyväksyttäväksi. Maankäyttöä koskevien tavoitteiden yhteensovittaminen korostuu hallitustyöskentelyssä aikaisempaa enemmän.

Metsähallituksen johtaminen konsernina korostui. Yhteensovittaminen korostuu kaikkien yksiköiden toiminnan ohjauksessa. Ydintoimintaa tukevat tehtävät järjestelmineen toteutetaan konsernitasoisesti. Tällä tavoitellaan toiminnan tehokkuutta ja laatua.

Eduskunta vahvisti uuden liikelaitoksen aloittavan taseen. Liikelaitoksen taseen oma pääoma koostuu peruspääomasta ja muusta omasta pääomasta.

Peruspääomaan kuuluvalla omaisuudella harjoitetaan liiketoimintaa. Sen suuruus on 2 601,5 miljoonaa euroa.

Muu oma pääoma on jaettu kahteen osaan. Julkisia hallintotehtäviä varten Metsähallituksen hallinnassa on valtion omistamia luonnonsuojelualueita ja erämaa-alueita, muita suojelutarkoitukseen osoitettuja tai hankittuja alueita sekä muuta julkisten hallintotehtävien hoidon kannalta tarpeellista omaisuutta. Tämä omaisuus on yhteensä 977,0 miljoonaa euroa ja se kuuluu Metsähallituksen muuhun omaan pääomaan. Muuhun omaan pääomaan kuuluvat lisäksi maa- ja vesialueet, joita ei ole suojeltu ja joita ei hyödynnetä taloudellisesti. Ne on merkitty liikelaitoksen muuhun omaan pääomaan 224,8 miljoonan euron arvolla. Tähän muun pääoman osaan kuuluvat muun muassa yleiset vesialueet.

Aloittavassa taseessa omaisuus arvostettiin uudelleen. Liiketoiminnan käytössä oleva maa- ja vesiomaisuus eli peruspääoma arvostettiin käypään arvoon. Käypään hintaan arvostaminen nosti maa- ja vesialueiden arvoa 90,1 miljoonalla eurolla. Liiketoiminnan käytössä olevalle peruspääomalle valtio asettaa tuottovaateen. Tuottovaateen perusteella määrittyy vuosittainen tuloutustavoite. Tuloutus maksetaan liiketoiminnan voitosta.

Julkisia hallintotehtäviä varten käytössä oleva muuhun omaan pääomaan sisältyvä omaisuus siirtyi uudelle liikelaitokselle kirjanpitoarvolla.

Uudelle Metsätalous-yhtiölle siirtyi apporttina metsätaloustoiminnan käyttöpääoma yhteensä 78,3 miljoonaa euroa. Siihen liittyvät erät arvostettiin kirjanpitoarvoon. Uuden yhtiön omavaraisuusaste oli perustamisvaiheessa 50 prosenttia.