Julkaisut

Julkaisut

Tilinpäätös

Vaikuttavuus

Vuoden 2016 talousarviossa sekä tulossopimuksessa asetetut vaikuttavuustavoitteet ja niiden toteutuminen

Luontopalveluilla on kuusi eduskunnan ja ohjaavien ministeriöiden asettamaa vaikuttavuustavoitetta, jotka ovat kirjattu myös strategiseen tulossopimukseen.

Vaikuttavuustavoitteet:

Vakuttavuustavoitteet ja niiden kehitys

Vaikuttavuustavoite/mittari Toteutus 2014 Toteutus 2015 Tavoite 2016 Toteutus 2016







1. Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee




Luontodirektiivin liitteen II lajien suojelutilan indeksi, asteikko 52,5 52,5 52,6 52,5

Natura 2000 maaluontotyyppien edustavuuden ja luonnontilaisuuden indeksi (asteikko 1-5) 3,9 3,9 3,91 3,9
2. Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston tila paranee




Nata arviointien kattavuus, %:a tavoitteesta 9 11 28 39
3. Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvot säilyvät ja tila paranee




Hyvässä ja keskinkertaisessa kunnossa olevien kohteiden %-osuus strategisen kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden kuntojakaumasta 71 71 75 76
4. Riista- ja kalakannat säilyvät elinvoimaisina ja metsästys ja kalastus on eettistä ja vastuullista




Erävalvonnassa todettujen laillisuus- ja luvallisuusrikkeiden osuus tarkastuksista, %-yksikköä 10,1 11,3 6,9 10,1
5. Eräpalveluja tarjotaan kattavasti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi ja sillä luodaan hyvinvointia




Metsästys ja kalastusasiakkaiden eräpäivien lukumäärä (pienriista ja virkistyskalastus).
350000 350000 370000
6. Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä




Kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden, historia- ja muiden suosittujen kohteiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset (milj. €) 173,7 191,1 175,0 232,4

Eräasiakkaiden rahankäytön aluetaloudelliset kokonais- tulovaikutukset (milj.€) 38,9 39,3 41,0 40,6

 

Vaikuttavuustavoitteet ovat:

Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee.

Lajisuojelun vaikuttavuusindeksi perustuu luontodirektiivin raportointiin ja sen arvo voidaan määritellä vasta seuraavan luontodirektiivin raportoinnin valmistuttua 2019. Lajien suojelutasoa parannettiin mm. aloittamalla vieraspetojen pyynti seitsemällä uudella linnuston kannalta priorisoidulla alueella Itäisen Suomenlahden ja Saaristomeren välillä. Luontotyyppien vaikuttavuustavoitteen indeksi eli Natura 2000 maaluontotyyppien edustavuuden ja luonnontilaisuuden indeksi vuonna 2016 oli 3,89 eli sama kuin vuonna 2015. Tavoite 3,91 ei toteutunut, tähän vaikuttivat suojeluun tulleet uudet alueet, joita ei ole ehditty ennallistaa. Luontotyyppien suojelun priorisointeja varten tehtiin uudet Zonation-analyysit Natura-aluekohtaisia painopistemäärittelyjä varten.


Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston tila paranee.

Yleissuunnittelussa sovittiin, että Metsähallituksen vastuulla olisi tehdä Natura-alueen tilan arviointi 1 121 Natura-alueelle. Metsähallituksen tavoitteena on tehdä nämä arvioinnit vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoitteena oli, että vuoden 2016 lopussa arviointi olisi tehty 45 % alueista, mutta toteutus jäi hieman tämän alle ollen 39 %. Syinä tähän olivat mm. se, että yleissuunnittelussa Metsähallituksen vastuulle osoitettujen alueiden määrä hieman kasvoi ja että osa Metsähallituksen vuonna 2016 ja aiemminkin tekemistä arvioinneista koskee alueita, jotka ovat kuuluneet ELY-keskusten arviointivastuulle (tällaisia kohteita ei oteta huomioon vaikuttavuusmittarin laskennassa).


Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvot säilyvät ja tila paranee.

Hyvässä ja vähintään keskinkertaisessa kunnossa olevien kohteiden %-osuustavoite strategisen kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden kuntojakaumasta toteutui, mikä viittaa kehityksen oikeaan suuntaan.


Riista- ja kalakannat säilyvät elinvoimaisina ja metsästys ja kalastus on eettistä ja vastuullista.

Erävalvontarikkeiden ja -rikkomusten määrä on varsin vakiintunut ja ollut noin 10 % viime vuosina erävalvontatarkastuksista. Mittari kuvaa eräkäynnin eettisyyttä ja vastuullisuutta, mutta ei kuvaa riittävästi riista- ja kalakantojen elinvoimaisuutta. Mittari on yritetty näiltä osin uudistaa mutta hyvää ratkaisua ei ole vielä löydetty.


Eräpalveluja tarjotaan kattavasti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi ja sillä luodaan hyvinvointia.

Mittarissa seurataan toteutuneita eräkäyntipäiviä. Seurannassa on mukana vain pienriistaluvilla tapahtuva metsästys ja virkistyskalastusluvilla tapahtuva kalastus, koska niiden eräpäivät voidaan laskea riittävän luotettavasti. Vuonna 2016 em. lupia lunastaneet valtion maiden asiakkaat viettivät noin 370 000 päivää luonnossa. He virkistäytyivät itse ja käyttivät matkoillaan alueellisia palveluja ja jättivät rahaa aluetalouteen runsaan 40 milj. euron edestä. Määrä kasvoi vuoteen 2015 verrattuna.


Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.

Kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden sekä merkittävimpien historia- ja muiden suosituimpien luontokohteiden kävijöiden rahankäytön paikalliset kokonaistulovaikutukset olivat 232,4 miljoonaa euroa. Kaikkien kansallispuistojen kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 178,9 milj. euroa ja 1 774 henkilötyövuotta. Kaikilla valtion kuudella retkeilyalueella ne olivat vastaavasti 13,3 milj. euroa ja 142 henkilötyövuotta. Molemmissa oli selvää kasvua edellisvuoteen.

Rahaa virtaa paikallistalouteen eniten matkailualueilla, joissa kävijöiden viipymä on pidempi, ja matkailupalvelujen tarjonta suurempi. Vuonna 2016 paikallistaloudellisesti merkittävimmät alueet olivat Pallas–Yllästunturin kansallispuisto (60,0 milj. euroa), Urho Kekkosen kansallispuisto (21,7 milj. e), Kolin kansal-lispuisto (19,1 milj. e), Oulangan kansallispuisto (18,9 milj. e) ja Pyhä-Luoston kansallispuisto (13,7 milj. e).

Luonto- ja historiakohteilta on ensimmäistä kertaa laskettu niin sanottu hyvinvointi-indeksi. Laskennassa oli mukana 23 kohteen luvut vuosilta 2013–2016. Kävijät arvioivat käynnillä kokemansa terveys- ja hyvinvointivaikutukset, ja niiden keskiarvo oli 4,25 asteikolla 1–5. Kävijöistä 82 % koki vierailulla olleen melko tai erittäin paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, ja kävijät arvioivat ne noin 100 euron arvoiseksi (mediaani).

Luontopalvelujen viestintää toteutettiin systemaattisesti tulosohjauksen tavoitteiden ja luontopalvelujen toimintaohjelmaa tukevan viestintäohjelman mukaisesti. Viestinnän vaikuttavuutta seurattiin viestintäohjelmassa olevien mittarien pohjalta. Viestinnän kanavat ja keinot edistivät kustannustehokasta asiakaspalvelua ja tukevat luontomatkailua.

Luontopalvelujen neutraali ja myönteinen mediajulkisuus kasvoi kolmanneksella verrattuna edellisvuoteen. Luontoon.fi-verkkopalvelun käyttäjiä oli yli 1,8 miljoonaan ja heidän määrä kasvoi 23 % vuodentakaiseen verrattuna. Retkikartta.fi-palvelun käyttäjien määrä kasvoi 10 % ja istunnot 15 % vuoden takaiseen verrattuna. Sosiaalisen median kanavat (Facebook, Twitter ja Instagram) kasvattivat edelleen suosiotaan – Instagram nopeimmin yli 20 000 seuraajaan. 

Vuoden 2016 talousarvion selvitysosassa asetettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Eduskunta on asettanut yllä olevien vaikuttavuustavoitteiden lisäksi talousarvion selvitysosassa Metsähallitukselle kaikkiaan 12 erillistä toiminnallista tavoitetta sekä ympäristöministeriön että maa- ja metsätalousministeriön toimialalle.

Eduskunnan asettamat toiminnalliset tavoitteet ovat:

Metsähallitus toteuttaa Natura 2000- ja muilla suojelualueilla hoito-, ennallistamis- ja muita suojelutoimia tavoitteena alueiden tilan ja kytkeytyneisyyden sekä ekosysteemipalveluiden toiminnan parantaminen. Metsähallitus myös seuraa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä vastaa koko suojelualueverkon tilan seurannasta (YM).

Ennallistamis- ja luonnonhoitotoimia kohdennettiin erityisesti sellaisiin luontotyyppeihin, joiden suojelutaso on heikko, sekä lajistoltaan arvokkaimpiin ja monimuotoisimpiin kohteisiin kuten paahdeympäristöihin ja perinnebiotooppeihin. Metsänpoltoilla hoidettiin paitsi paahdeympäristöjä, myös ylläpidettiin palojatkumoalueverkostoa. Metsähallitus oli mukana soidensuojelun täydennysehdotuksen laatimisessa sekä täytäntöönpanossa. Ehdotuksen pinta-alasta 1/3 eli yhteensä noin 36 000 ha on valtion mailla, joiden suojelusta valtioneuvosto teki lopulliset päätökset lokakuussa 2016. Täydennetty soidensuojeluverkosto parantaa suojelualueiden kytkeytyneisyyttä ja tilaa. Natura- ja luonnonsuojelualueiden tilan säännöllisessä ja jatkuvaluonteisessa arvioinnissa keskeisessä roolissa ovat Natura-alueiden tilan arvioinnit (NATA), joiden määrä kuusinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Alueiden tilan arviointia tehdään säännönmukaisesti myös hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimisen ja seurannan yhteydessä. Myös vuoden 2016 aikana tehty yleissuunnittelu sisälsi alueiden tilaan liittyviä arviointeja.


Metsähallitus parantaa uhanalaisten ja luontodirektiivin lajien ja luontotyyppien sekä lintudirektiivin lajien suojelutasoa täydentämällä niitä koskevaa tietopohjaa ja kohdentamalla sen perusteella suojelutoimet mahdollisimman tehokkaasti (YM).

Metsähallitus teki maa- ja merisuojelualueilla luontotyyppi-inventointeja sekä laji- ja lajistokartoituksia. Meri-HOTT-hankkeessa analysoitiin merisuojelualueiden laji- ja luontotyyppitietoa, sen kattavuutta, tarkkuutta ja luotettavuutta. Suojelutoimien kohdentamisessa hyödynnettiin mm. Metsähallituksen paikkatietoaineistoja, zonation-analyysejä sekä lajiston osalta myös ympäristöhallinnon lajisuojelun priorisointineuvotteluja. Metsähallitus käynnisti kolmivuotisen hankkeen parantamaan SPA-alueiden linnustotietoa ja sen hallintaa.


Metsähallitus luo edellytyksiä luontomatkailulle ja luonnon virkistyskäytölle parantamalla käytön kannalta keskeisten luonnonsuojelualueiden palveluvarustusta, opastusta ja kulutuskestävyyttä sekä seuraa näiden alueiden taloudellista merkitystä ja muita hyötyjä (YM ja MMM).

Palveluvarustusta parannettiin erityisesti Saaristomeren, Selkämeren, Perämeren, Teijon, Etelä-Konneveden, Kolin, Syötteen, Pyhä-Luoston, Urho Kekkosen ja Pallas-Yllästunturin kansallispuistoissa, Merenkurkun maailmanperintöalueella sekä Vallisaaressa ja useilla muilla arvokkailla kulttuuriperintökohteilla.

Kävijäseurannan avulla seurattiin alueiden kävijöiden tuottamia hyötyjä paikallistalouteen sekä kävijöiden kokemia hyvinvointivaikutuksia (luku Vuoden 2016 talousarviossa sekä tulossopimuksessa asetetut vaikuttavuustavoitteet ja niiden toteutuminen).


Metsähallitus osallistuu metsien ja vesialueiden virkistys- ja matkailukäytöstä laadittavan selvityksen valmisteluun (YM).

Metsähallituksen edustaja osallistuu hankkeen ”Uudet keinot metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi (VirKein)” ohjausryhmään asiantuntijajäsenenä. Selvityksen aineistonkeruuvaihe käynnistyi syksyllä 2016 ja Metsähallitus tuotti siihen kuvauksen valtion maiden virkistyskäytön kysynnän ja tarjonnan tiedoista ja tilastoista.


Metsähallitus viestii luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja käyttömahdollisuuksista edistäen luonnossa virkistäytymisestä koituvia myönteisiä vaikutuksia (YM).

Metsähallitus käynnisti hankkeen luonnonsuojeluviestinnän vaikuttavuuden lisäämiseksi. Hanke pitää sisällään sidosryhmäviestinnän syventämisen ja laajentamisen sekä kansalaisviestinnän tehostamisen. Freshabit LIFE IP -hankkeessa annettiin kumppaneille viestintäkoulutusta hankkeen tavoitteita tukevan viestinnän toteuttamiseksi. Luonnonhoito-LIFE-, Paahde-LIFE- ja Saimaannorppa-LIFE-hankkeissa viestittiin aktiivisesti medialle, somessa ja kansalaisille. Luontokeskuksissa ja puistoalueilla järjestettiin paljon luontoiltoja ja -retkiä.


Metsähallitus osallistuu merenhoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon ja kehittää sisävesien monimuotoisuuden suojelua (YM).

Metsähallitus oli mukana ympäristöministeriön johtaman merenhoidon asiantuntijaryhmän ja yhteistyöryhmän työssä. Merenhoitosuunnitelman toimeenpanoa edistettiin Euroopan Meri- ja Kalatalousrahaston (EMKR) ohjausryhmätyössä sekä HELCOMin uhanalaisten lajien suosituksen valmistelussa. Sisävesien monimuotoisuuden suojelua kehitettiin varsinkin FRESHABIT LIFE IP-hankkeen avulla, joka Metsähallitusvetoisesti käynnistyi 1.1.2016.


Metsähallitus vastaa luonnonsuojelualueiden tietojärjestelmien kehittämisestä ja teknisestä ylläpidosta (YM).

Jo käytössä olevien paikkatietojärjestelmien (SATJ, SASS, SAKTI, LajiGIS) osalta eniten työtä teetti Metsähallituksen ULJAS-paikkatietojärjestelmäkokonaisuuden teknisen alustan versionnosto, minkä lisäksi näihin järjestelmiin liittyen tehtiin varsin paljon muutakin sovelluskehitystyötä. Lisäksi on jatkettu palveluvarustustietojärjestelmän (PAVE) toteutushanketta, jonka käyttöönotto siirtyi alkuvuoteen 2017. Kaikkiaan Metsähallituksen luontopalvelujen paikkatietojärjestelmiin liittyvä työpanos oli noin 13 htv (2015 noin 10 htv).


Metsähallitus ylläpitää ja hoitaa kulttuurihistoriallista kiinteistövarallisuutta valtion kiinteistöstrategian periaatteiden mukaisesti (YM).

Luontopalvelujen hallinnassa on merkittävä osa valtion strategisesta kulttuurihistoriallisesta kiinteistövarallisuudesta, noin 100 suojeltua rakennusryhmää ja runsaat 2000 muinaisjäännöstä. Näistä 9 keskeistä valittiin yleisöä erityisesti palveleviksi historiakohteiksi. Keväällä 2016 avattu Vallisaari nosti näiden kävijämäärän yli 830 000:n. Historiakohteiden hoidon vaikeutena on varmistaa niiden säilyminen ja kävijäturvallisuus. Kunnostusta tehtiin Selkämeren Katanpään linnakesaarella, Merenkurkun maailmanperintöalueella, Utsjoen Välimaan saamelaistilalla, Loviisan Svartholman linnakesaarella, Kuusiston linnanrauniolla, Raaseporin linnassa, Liesjärven Korteniemen perinnetilalla ja Aulangon kartanonpuistossa.


Metsähallitus tarjoaa mahdollisimman laajalti kansalaisille metsästys- ja kalastusmahdollisuuksia ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla ja seuraa toiminnan vaikuttavuutta (MMM).

Metsästyslupien myynti säilyi ennallaan (n. 56 700 kpl), vaikka metsäkanalintukantojen pesinnän epäonnistumisen takia kiintiöitä merkittävästi leikattiin. Lupamyyntiä kompensoi perinteisesti vähän kysyttyjen alueiden lisääntynyt lupamyynti ja tähän vaikutettiin myös aktiivisella viestinnällä. Lupamäärien kokonaiskäyttöastetta selvitettiin ja kävi ilmi, että kestävästä lupamäärästä jäi käyttämättä edelleen 31 %. Myös kausilupien käyttöä laajennettiin ML 8 §:n alueelle.

Kalastuslupien lupamäärä (n. 81 900 kpl) kasvoi merkittävästi, joka johtui pääasiassa pyydysluvissa tapahtuneista muutoksista. Kalastuksen kehittämiseksi käynnistettiin Isoja Elämyksiä - kalavesiltä hanke, jonka avulla pyritään parantamaan kalastuspalveluja ja tarjoamaan uusia mahdollisuuksia.

Pienriistalupien ja virkistyskalastuslupien vaikuttavuutta on seurattu laskemalla eräkäyntipäivien lukumäärä ja niiden aluetaloudellista vaikuttavuutta. Eränkäyntipäiviä laskettiin kertyneen noin 370 000 ja ne tukivat noin 40 milj. euron edestä aluetaloutta.


Metsähallitus viestii tehokkaasti riista- ja kalakantojen hoidosta sekä valtion retkeilyalueiden ja muiden valtion alueiden käyttömahdollisuuksista edistäen luonnossa virkistäytymisestä koituvia myönteisiä vaikutuksia (MMM).

Metsähallituksen Kieppi- ja Tuikki asiakaslehdissä nostettiin korostetusti esille riista- ja kalavesien hoidon parhaita käytäntöjä ja niistä laadittiin myös useita tiedotteita, jotka saivat näkyvyyttä. Evon retkeilyalueella pidetty Partion suurleiri Roihu keräsi 17 000 osallistujaa. Oulujärven retkeilyaluetta tehtiin tunnetuksi osana Rokua Geopark -kokonaisuutta, ja Napapiirin retkeilyalueella tehtiin käyntimääräennätys.


Metsähallitus varmistaa, että asiakastyytyväisyys säilyy hyvänä (MMM).

Luonnon virkistyskäytön ja eräpalvelujen yhteenlaskettu asiakastyytyväisyys pysyi edelleen erittäin hyvällä tasolla (4,1/5). Retkeilijöiden antama asiakaspalaute oli edellisten vuosien tasolla (4,3/5), metsästäjien antama palaute oli 3,7/5 ja kalastusasiakkaiden 3,8/5. Asiakastyytyväisyyspalaute kattaa koko Luontopalveluiden toiminnan.


Metsähallitus kehittää erävalvonnan viranomaisten yhteistyöverkoston toimintaa sekä uusia yhteistyömalleja riistakonsernin ja kalatalouskentän toimijoiden kanssa (MMM).

Metsähallituksen erävalvonta valmisteli yhteistyössä poliisin kanssa poliisin kenttäohjelman (POKE) käyttöönottoa erätarkastajille, samoin uudistuneesta sakotusjärjestelmästä järjestettiin yhteistä koulutusta. Metsähallitus järjesti kolme yhteistä viranomaiskoulutustilaisuutta (MH, poliisi, rajavartiosto, elyt, riistakeskus), joissa teemoina olivat mm. erävalvonnan yhteistyö, petopolitiikka ja kalastuslainsäädännön uudistus. Tilaisuudet olivat Rovaniemellä, Kalajoella ja Tampereella ja niihin osallistui yhteensä noin 180 henkilöä. Lisäksi tehtiin yhteistyötä riistakeskuksen kanssa Oma Riista kehitystyössä lupatietojen tallentamiseksi ja näyttämiseksi. Kalastajarekisteriä kehitettiin osana kalastonhoitomaksujen keräämistehtävää kalastuksen valvonnan näkökulmasta, tavoitteena on, että kalastuksenvalvoja voi tarkistaa luvat sähköisesti valvontatilanteessa.