Julkaisut

Julkaisut

Tilinpäätös

Tuotokset ja laadunhallinta

Eduskunnan asettamien määrällisten tavoitteiden toteutuminen

Eduskunta asettaa Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien palvelu- ja toimintatavoitteet valtion talousarviossa (ks. luvut Vuoden 2016 talousarviossa sekä tulossopimuksessa asetetut vaikuttavuustavoitteet ja niiden toteutuminen ja Vuoden 2016 talousarvion selvitysosassa asetettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen). Talousarviossa todetaan lisäksi ministeriöiden asettamat alustavat tulostavoitteet, joita on tarkennettu ja täydennetty Metsähallituksen ja ohjaavien ministeriöiden allekirjoittamassa tulossopimuksen liitteessä. Näistä toiminnallisista tavoitteista raportoidaan luvussa Tulossopimuksen mukaisten tavoitteiden toteutuminen.


Eduskunnan asettamat määrälliset tavoitteet ja muut tunnusluvut

Tavoite Toteutus 2014 Toteutus 2015 Tavoite 2016 Toteutus 2016







Ympäristöministeriön asettamat tavoitteet




Ennallistaminen (ha) 1 627 860 800 1 071

Lajiesiitymätarkistukset (kpl) 1 725 2 755 1 900 8 536

NATA-arvioitujen Natura-alueiden lukumäärä 30 40 30 269

Käyntimäärät: kansallispuistot, valtion retkeilyalueet,




luontokeskukset 3 649 300 3 745 000 3 650 000 4 261 700

Luontokeskusten, maastopalveluiden ja lupa-asiakkaiden




asiakastyytyväisyys (asteikko 1–5) 4,04 4,09 4,05 4,10





Maa- ja metsätalousministeriön asettamat tavoitteet




Käyntimäärät: kansallispuistot, valtion retkeilyalueet,




luontokeskukset 3 649 300 3 745 000 3 650 000 4 261 700

Luontokeskusten, maastopalveluiden ja lupa-asiakkaiden




asiakastyytyväisyys (asteikko 1–5) 4,04 4,09 4,05 4,10

Metsästysluvat (kpl) 50 100 56 489 50 000 56 659

Kalastusluvat (kpl) 70 151 68 695 70 000 81 859

Erävalvontatapahtuminen määrä 10 661 10 287 10 000 11 287

 

Metsähallitus saavutti tai ylitti Eduskunnan asettamat määrälliset tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamista on tarkemmin kuvattu luvussa Suoritteet ja julkishyödykkeet.

Eduskunnan alun perin asettama tavoite Natura-alueiden tilan (NATA-)arvioinneille oli 30 arvioinnin toteuttaminen. Talousarviokäsittelyn yhteydessä osoitettiin kuitenkin 8 miljoonan euron kolmivuotinen erillismääräraha käytettäväksi luonnonsuojelualueiden kiinteistönmuodostukseen sekä hoidon- ja käytön suunnitteluun, jossa NATA-arvioinneilla on keskeinen rooli. Talousarvioon kirjattua NATA-tavoitetta ei kuitenkaan korjattu vastaamaan myönnettyä lisämäärärahaa. Metsähallituksen tavoitteena olikin laatia arviointi vuoden aikana noin 300 Natura-alueelle. Tästä tavoitteesta jäätiin kuitenkin hiukan, toteutuksen ollessa 269 Natura-aluetta.

Eduskunnan asettama käyntimäärätavoite vastaa sisällöltään aiemmissa tulossopimuksissa ja raportoinneissa käytettyä seurantakohteiden joukkoa, eli siihen luetaan mukaan käynnit kansallispuistoissa, valtion retkeilyalueilla sekä luontokeskuksissa. Nyt voimassa olevassa strategisessa tulossopimuksessa vuosille 2016–2020 kohdejoukkoa on laajennettu siten, että se kattaa em. alueiden lisäksi historiakohteet ja muut merkittävät käyntikohteet. Tämän muutoksen seurauksena raportoitavat käyntimäärät kasvavat noin 30 %:a. Käyntimäärätavoitteen saavuttamisesta samoin kuin muiden määrällisten tavoitteiden toteutumisesta kerrotaan yksityiskohtaisemmin seuraavassa luvussa.

Tulossopimuksen mukaisten tavoitteiden toteutuminen

Suoritteet ja julkishyödykkeet

Suoritteiden ja julkishyödykkeiden toteuma 31.12.2016 on kirjattu seuraavaan taulukkoon.


Tuotokset ja niiden kehitys

Vaikuttavuustavoite/mittari Toteutus 2014 Toteutus 2015 Tavoite 2016 Toteutus 2016







1. Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee




Ennallistaminen ja hoito, ha 6250 5670 5620 5738

Lajiesiintymätarkastukset (kpl) 3569 2755 3300 8536
2. Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston tila paranee



3. Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvot säilyvät ja tila paranee




Laadittujen huoltokirjojen lukumäärä strategisen kiinteistövarallisuuden kohteilla 0 0 12 10
4. Riista- ja kalakannat säilyvät elinvoimaisina ja metsästys ja kalastus on eettistä ja vastuullista




Erävalvontatapahtumien määrä 10611 10287 11000 11278
5. Eräpalveluja tarjotaan kattavasti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi ja sillä luodaan hyvinvointia.




Myytyjen lupien määrä 120251 125184 120000 138518


Metsästysluvat 50100 56489 50000 56659


Kalastusluvat 70151 68695 70000 81859

Valtion kalastonhoitomaksu (vuosiluvan maksajien lkm)
60485 200000 205170
6. Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä




Käyntimäärät: kansallispuistot, valtion retkeilyalueet, luontokeskukset, historiakohteet, muut suositut kohteet 4776300 5297200 4850000 5746600

Luontoon.fi, Eräluvat.fi ja Suurpedot.fi -käyttäjät 1551047 1986001 1880000 2704225

Retkikartta.fi -käynnit 1876520 3196033 3000000 3685968

 

Lajien ja luontotyyppien suojelutason paranemisen tuotostavoitteet saavutettiin. Ennallistamista ja hoitoa tehtiin yhteensä 5 738 ha, josta perinnebiotooppeja noin 4 300 ha, soita noin 1 000 ha ja loput metsiä. Lajiesiintymätarkastuksia tehtiin 8 536 kpl, mikä on reilusti yli tavoitteen (3 300 kpl). Ylityksen taustalla on YM:n loppuvuodesta 2016 myöntämä lisärahoitus, jonka turvin LajiGISiin voitiin viedä aiempien vuosien laajoja kartoitusaineistoja, sekä vähäisemmässä määrin saimaannorpan pesälaskennan kannalta hyvä laskentakevät.

Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden vaalimisen osalta suoritemittarina on huoltokirjojen laadinta strategisille kohteille. Nämä kohteet on Metsähallituksessa valittu valtion kiinteistöstrategian periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on, että huoltokirjat olisivat laadittuna kaikille kohteille vuoteen 2020 mennessä. Huoltokirjaan kuuluu (paikka)tietojärjestelmän sisältämien kohteen ominaisuuksia ja kuntoa kuvaavien tietojen lisäksi erillinen kulttuurihistoriallisen kohteen katselmointi ja kohteen hoitoa ohjaavan vuosihuoltolistan laatiminen. Vuoden aikana valmistui 10 huoltokirjaa.

Metsästyslupien myynti oli keväällä ennätyksellisen vilkasta. Lisäksi pienriistalupien hintauudistus tuli voimaan vuoden alusta mikä lisäsi kappalemääräistä lupamyyntiä. Laaja-alaiset kanalintukantojen pesinnän epäonnistumiset johtivat kuitenkin metsästysaikojen lyhentämiseen ja syysmyynnin kiintiöiden leikkaamiseen. Lopulta kokonaismyynti säilyi saman suuruisena kuin aiempina vuosina.

Kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden, luontokeskusten, historiakohteiden ja muiden suosittujen kohteiden kokonaiskäyntimäärätavoite ylittyi. Kansallispuistojen käyntimäärä kasvoi 130 000:lla. Suurin määrällinen kasvu oli Pyhä–Luostolla (johtuu sekä matkailun kasvusta että tarkentuneesta laskennasta) ja Selkämerellä (Rauman omistamat alueet liitetty osaksi kansallispuistoa). Merkittävää kasvua oli myös Kolilla, Kurjenrahkalla ja Pallas–Yllästunturilla. Myös valtion retkeilyalueiden käyntimäärä kasvoi johtuen Evolla olleesta suuresta partioleiristä ja Hossassa tulevan kansallispuiston saamasta julkisuudesta. Historiakohteilla Vallisaaren–Kuninkaansaaren avaaminen yleisölle keväällä toi 92 000 käyntiä.

Luontokeskusten kokonaiskäyntimäärä kasvoi noin 100 000:lla verrattuna viime vuoteen. Suurin määrällinen kasvu on ollut Suomen Luontokeskus Haltiassa (johtuu osin tarkentuneesta laskennasta, osin todellista kasvua), Pyhä–Luoston kansallispuiston Naavassa ja Pallas–Yllästunturin kansallispuiston Kellokkaassa. Lisäksi aktiivinen viestintä ja tapahtumatarjonta on lisännyt luontokeskusten suosiota.

Luontopalvelujen neutraali ja myönteinen mediajulkisuus kasvoi hieman verrattuna edellisvuoteen. Luontoon.fi-verkkopalvelun käyttäjien määrä kasvoi 23 % ja Retkikartta.fi-palvelun käyttäjien määrä kasvoi 10 % vuoden takaiseen verrattuna. Suurpedot.fi-verkkopalvelun käyttäjämäärä kasvoi 63,5 % ja Eräluvat.fi-palvelun 80,1 %.


Palvelukyky ja laatu


Laadunhallinta ja sen kehitys

Vaikuttavuustavoite/mittari Toteutus 2014 Toteutus 2015 Tavoite 2016 Toteutus 2016







1. Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee




Lajitiedon ajantasaisen tiedon %-osuus
87,7 85,5 93,3
5. Eräpalveluja tarjotaan kattavasti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi ja sillä luodaan hyvinvointia.



6. Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä




Luontokeskusten, maastopalveluiden ja lupa-asiakkaiden asiakastyytyväisyys (asteikolla 1–5) 4,05 4,04 4,09 4,10

Yhteistyökumppaneiden antama palaute luontopalvelujen toiminnasta. (Tyytyväisten ja erittäin tyytyväisten %-osuus) 80 välivuosi 75 79

 

Lajitiedon ajantasaisen tiedon osuus on vuoden lopussa 93,3 %. Edelliseen vuoteen verrattuna nousu on merkittävä, mikä on seurausta tiedon laadun parantamiseen tehdystä työstä erityisesti osana kiireellisesti suojeltavien lajien priorisointineuvotteluja ja niissä sovittujen toimien toteuttamista. On kuitenkin huomattava, että ajantasaisuuden arvoon vaikuttaa myös kunakin vuonna vanhenevan havaintopaikkatiedon määrä, mikä vaihtelee vuodesta riippuen. Tässä yhteydessä käytetyn määritelmän mukaan havaintopaikan tieto on vanhaa, mikäli viimeisin havainto lajista on siellä tehty yli 20 vuotta sitten.

Luonnon virkistyskäytön ja eräpalvelujen yhteenlaskettu asiakastyytyväisyys pysyi edelleen erittäin hyvällä tasolla (4,1/5).

Metsähallituksen luontopalvelut toteutti syksyllä 2016 kumppanitutkimuksen. Metsähallituksen Luontopalvelujen kumppanimaine on edelleen vähintään hyvällä tasolla kaikissa sidosryhmissä. 79 % vastaajista on melko tai erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön Luontopalvelujen kanssa. Vastaajat luonnehtivat Luontopalveluja asiantuntevaksi, osaavaksi, laadukkaaksi ja yhteistyöhaluiseksi. Muita luonnehdintoja Luontopalveluista oli avoin, palveluhaluinen ja aktiivinen.


Toiminnalliset tavoitteet

Metsähallituksen luontopalveluille asetetut toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016 on sovittu strategisessa tulossopimuksessa. Tavoitteet on ryhmitelty kuuden vaikuttavuustavoitteen alle. Toiminnallisia tavoitteita on kaikkiaan 45 kpl.

Vaikuttavuustavoitteet toteutuivat pääosin suunnitellusti. Keskeisimpiä onnistumisia on nostettu esille osiossa: Johdon katsaus – Toiminnan painopisteet.

Näin luet vaikuttavuustavoiteosiota: 

  • Metsähallitukselle asetettu vaikuttavuustavoite on lihavoitu.
  • Metsähallituksen vuonna 2016 vaikuttavuustavoitteen eteen tehty työ on kirjoitettu lihavoidun tavoitteen alle.


VAIKUTTAVUUSTAVOITE 1: LAJIEN JA LUONTOTYYPPIEN SUOJELUTASO PARANEE

Metsähallitus

Parantaa erityisesti luonto- ja lintudirektiivin lajien ja luontotyyppien suojelutasoa parantaen tietopohjaa ja kohdentaen elinympäristöjen ennallistamis- ja hoitotoimet mukaan lukien pienpetojen pyynti tehtyjen ja edelleen kehitettävien priorisointien ja Zonation-tulosten perusteella.

Metsähallitus paransi tietopohjaa inventoimalla yli 10 000 hehtaaria maaluontotyyppejä sekä toteuttamalla laji- ja lajistokartoituksia, joiden tuloksena noin 2700 lajiesiintymän tiedot tarkentuivat. Ennallistamis- ja hoitotoimia kohdennettiin niihin priorisoituihin Natura 2000 -luontotyyppeihin (mm. taarnaluhtalettoon), joiden suojelutilan paranemiseen voi vaikuttaa erityisesti suojelualueilla, sekä suojelun kannalta arvokkaimpien lajien elinympäristöjen hoitoon.

Priorisointeja varten tehtiin uudet Zonation-analyysit, joiden tuloksia hyödynnetään valtakunnallisesti ennallistamisen ja luonnonhoidon Natura-aluekohtaisten painopistealueiden määrittelyssä. Analyysit ovat maailman mittakaavassa uraa uurtavat ja niissä on mm. otettu huomioon ensimmäistä kertaa tieto uhanalaisten ja luontodirektiivin lajien tiedossa olevista havaintopaikoista sekä toimenpiteiden kustannustehokkuus ja vaikuttavuus.

Linnustoseurannan toimintaohjelman laatimiseen tähtäävässä SPA-hankkeessa Luontopalvelut tehosti yhteistyötä metsästäjien kanssa: Etelä-Suomessa vieraspetojen pyynti aloitettiin seitsemällä uudella linnuston kannalta priorisoidulla alueella Itäisen Suomenlahden ja Saaristomeren välillä. Seuraavaksi vastaava toiminta laajennetaan Perämeren alueelle.

Osallistuu luonto- ja lintudirektiivien lajien ja luontotyyppien sekä Natura-alueiden tilan suunnitelmallisen seurannan kehittämiseen ja toteuttamiseen mm. laatimalla Metsähallituksen vastuulla olevien SPA-alueiden linnusto-seurannan toimintaohjelman.

Metsähallitus käynnisti kolmivuotisen kehityshankkeen, jonka tavoitteena on muun muassa laatia toimintaohjelma Metsähallituksen vastuulla olevien SPA-alueiden linnustoseurannoille sekä järjestää linnustotiedon hallinta niin, että se on tallennettavissa ja käytettävissä suoraan LajiGIS-tietojärjestelmästä. Toimintavuoden linnustoseurannat kohdennettiin niille SPA-alueille, joilla tieto on ollut erityisen puutteellista tai vanhentunutta. Metsähallitus teki linnustoseurantoja 37 SPA-alueella (350 km), ja seitsemällä ei-SPA-alueella (40 km). Lisäksi Metsähallituksen yhteistyökumppanit (mm. Bird-Life, lintutieteelliset yhdistykset, SYKE, LUOMUS) tekivät laskentoja 23 muulla SPA-alueella ja 75 ei-SPA-alueella. Linnustoseurannan toimintaohjelman ensimmäinen versio valmistui, ja sen työstämistä jatketaan yhteistyötahojen kanssa.

Lisäksi Metsähallitus osallistui merkittävällä panoksella Natura-luontotyyppien seurantaan keskittyvän hankkeen (REHAB-LIFE) valmisteluun yhteistyössä SYKE:n kanssa. Hankehakemus jätettiin syyskuussa.


Valmistelee yhdessä muiden VELMU-toimijoiden kanssa VELMU ”Atlasta” sekä osallistuu VELMU-jatkon suunnittelutyöhön.

Metsähallitus osallistui VELMU Atlas -kirjan ”Meren aarteet – Löytöretki Suomen vedenalaiseen meriluontoon” tekoon ja siihen liittyvän VELMU-karttapalvelun toteuttamiseen sekä toimittamalla kuvia, paikkatietoa ja tekstejä kirjaan. Kirjan aineisto koottiin pääasiassa vuoden 2016 aikana, toimittaminen jatkuu keväällä 2017 ja kirja julkaistaan loppuvuodesta 2017. Kirja on myös Suomi 100 -juhlavuoden tuote.

Metsähallitus toteutti MeriHOTT-hankkeen (ks. myös Vaikuttavuus-osio), joka palvelee VELMU 2 -hankkeen suunnittelua. MeriHOTT-hankkeessa analysoitiin merisuojelualueita koskevaa laji- ja luontotyyppi-tietoa, sen kattavuutta, tarkkuutta ja luotettavuutta.


Valmistelee kaksi uutta LIFE-hanketta liittyen esimerkiksi soiden ja lintuvesien, priorisoitujen lajien tai merenrannikon suojelutason parantamiseen.

Metsähallitus vastasi kolmen LIFE-hakemuksen valmistelusta. Hydrologia-LIFE keskittyy soiden sekä pien- ja lintuvesien ennallistamiseen. Beetles-LIFEssä kunnostetaan eräille luonto-direktiivin selkärangatonlajeille (ennen kaikkea kovakuoriaisille) tärkeitä elinympäristöjä. Liito-orava-LIFEssä parannetaan liito-oravan kannalta merkityksellisen elinympäristöverkoston kattavuutta ja kytkeytyneisyyttä. Hakemusten yhteisbudjetti on 25 miljoonaa euroa. Hankkeiden valmistelun yhteydessä tuli esiin Metsähallituksen vahva kokemus LIFE-hankkeiden valmistelijana Suomessa, ja hankehakemuksista tuli laadultaan korkeatasoisia.

Merenrannikon suojelutason parantamiseksi Metsähallitus käynnisti elokuussa KVARKEN FLADA Interreg Botnia-Atlantia -rahoitteisen hankkeen ja valmisteli MareBaltica-hankkeen uusitun hakemuksen LIFE-ohjelmaan, Balance 2 -hanke-ehdotuksen Interreg BSR -ohjelmaan sekä laati vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelua varten Interreg BSR -hankehakemuksen.


Toteuttaa FRESHABIT-integroitua LIFE-hanketta sisävesien ja kosteikkojen osalta sekä muiden elinympäristöjen ja lajien osalta Paahde-LIFE-, Luonnonhoito-LIFE- sekä Saimaannorppa-LIFE-hankkeita.

Metsähallitus johti 1.1.2016 alkaneen FRESHABIT LIFE IP -hankkeen käynnistymistä järjestämällä kaikille kumppaneille yhteisen aloitusseminaarin huhtikuussa, perustamalla koko hankkeen ohjausryhmän ja osallistumalla kahdeksan aluehankkeen ohjausryhmien toimintaan. Kaikki aluehankkeet käynnistettiin aikataulun mukaisesti. Lisäksi Metsähallitus toimi aktiivisesti ympäristöministeriön johtaman Natura 2000 –verkoston toimeenpanoa seuraavan ohjausryhmän (PAF-työryhmä) kokoamisessa ja tapaamisissa. PAF-työryhmän puitteissa Metsähallitus järjesti ”EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus” -seminaarin, jossa oli lähes 100 osallistujaa. Metsähallitus tiedotti aktiivisesti rahoittajatahoja ja tuki uusien, FRESHABIT IP -hanketta täydentävien, hankkeiden syntymistä LIFE IP-rahoitusmuodon edellyttämällä tavalla. Komission monitoroijat vierailivat hankkeessa kahdesti ja Metsähallitus sai molemmilla kerroilla tunnustusta hankkeen hyvästä organisoinnista. Metsähallitus myös antoi konsultointiapua useille LIFE IP -hakemuksia valmisteleville ulkomaalaisille tahoille (mm. Liettua, Viro ja Unkari).

Metsähallitus hoiti monimuotoisinta luontoamme Luonnonhoito-LIFE- ja Paahde-LIFE-hankkeissa. Luonnonhoito-LIFE päättyi 31.12.2016 ja saavutti luonnonhoidon tavoitteet 115 %:sesti. Erityisen onnistunutta oli perinnebiotooppien kunnostukseen ja jatkuvan hoidon järjestämiseen kehitetty yhteistyö Metsähallituksen ja yksityisten laiduntajien välillä.

Paahde-LIFEssä arvokkaita kohteita hoidettiin lähes 30 Natura-alueella eri puolilla Suomea. Sateisen kesän kohokohtina olivat muun muassa kolmen ennallistamispolton superkeskiviikko kesäkuun alussa, nummen kulotus ja hiekkarantojen hoito Örön arvokkaalla saarella sekä uhanalaisen hämeenkylmänkukan siirtoistutukset Hämeenlinnan Aulangolla.

Saimaannorppa-LIFE-hankkeen myötä apukinokset vakiintuivat osaksi saimaannorpan suojelun käytännön keinovalikoimaa. Pesäpaikkojen sukellukset täsmentävät pesälaskentojen tarkkuutta. Hankkeessa edistettiin menestyksekkäästi sekä vapaa-ajan- että ammattikalastajien käyttöön sopivien norppaturvallisten pyydysten kehittämistä ja käyttöönottoa. Saimaannorppa-viestintään panostettiin sosiaalisen median kampanjan ”Saimaannorpan kesä” -Facebook-sivujen kautta. Sivut olivat suositut ja kampanjan päätyttyä ne muutettiin toistaiseksi pysyviksi ”Saimaannorpan vuosi”-sivuiksi. Vuonna 2016 syntyi 86 kuuttia, mikä on paras tulos yli 30-vuotisen seuranta-ajan aikana.

Lisäksi Metsähallitus osallistui Helsingin yliopiston ESCAPE-LIFE-hankkeeseen uhanalaisten kasvien etäsuojelun keinojen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Vuoden 2016 aikana tehdyt seurannat osoittavat uhanalaisten kasvien siirtoistutusten toimineen hyvin monilla lajeilla, esimerkiksi perämerenmarunalla.


Osallistuu merenhoitosuunnitelman toimeenpanoon.

Metsähallitus edisti merenhoitosuunnitelman toimeenpanoa osallistumalla ympäristöministeriön johtaman merenhoidon asiantuntijaryhmän ja yhteistyöryhmän toimintaan. Lisäksi merenhoitosuunnitelman toimeenpanoa edistettiin osallistumalla Euroopan Meri- ja Kalatalousrahaston (EMKR) meripolitiikan rahoituksen ohjausryhmän työskentelyyn. Ohjausryhmä valmisteli toimintaohjelman käynnissä olevalle rahoituskaudelle ja vuosisuunnitelman 2016–2017. Koko rahoituskauden suunnitelma hyväksyttiin joulukuussa 2016.


Osallistuu luontotyyppien ja lajien uhanalaisuuden arviointeihin.

Metsähallituksen asiantuntijat osallistuivat käynnissä olevaan uhanalaisten luontotyyppien arviointiin merkittävällä työpanoksella mm. toimien useiden työryhmien puheenjohtajina, sihteereinä ja asiantuntijoina. Lisäksi käynnistettiin Metsähallituksen sisäinen hanke lajiston uhanalaisuuden vuoden 2019 arviointityöhön. Metsähallitus osallistui myös HELCOM:in uhanalaisten lajien suosituksen valmisteluun.


VAIKUTTAVUUSTAVOITE 2: NATURA 2000- JA LUONNONSUOJELULALUEVERKOSTON TILA PARANEE.

Metsähallitus

Aloittaa luonnonsuojelualueiden kiinteistönmuodostamista ja hoidon ja käytön suunnittelua koskevan kolmivuotisen projektin tähän tarkoitukseen osoitetulla erillismäärärahalla.

Kiinteistönmuodostamishanke eteni hyvin ja hyvässä yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa. Vuoden aikana haettiin toimitusta 47 kohteelle, joista huomattava osa on kansallis- ja luonnonpuistoja. Kiinteistönmuodostaminen saatiin päätökseen 14 kohteessa ja alkuvuodesta 2017 saadaan päätökseen vielä 10 kohdetta. Kiinteistönmuodostamisen kulut olivat yhteensä 2,1 miljoonaa euroa ja Metsähallituksessa tehty työpanos oli yhteensä 8,2 henkilötyövuotta.

Natura-alueiden tilan (NATA) arviointeja valmistui 269 kohteelle, joka on kuusi kertaa enemmän kuin vuonna 2015. Pääosa kohteista oli pelkästään luonnonsuojelulailla toteutettuja Natura-alueita. Metsähallitus toteutti omien vastuukohteidensa lisäksi myös ELY:jen vastuulla olevia kohteita. Metsähallituksessa NATA-arviointien kulut olivat yhteensä 584 000 euroa ja tehty työpanos oli yhteensä 9,0 henkilötyövuotta.


Osallistuu vuonna 2017 perustettavan uuden kansallispuiston edellyttämään valmistelutyöhön.

Valtioneuvosto teki maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen esityksestä 12.1.2016 päätöksen Hossan kansallispuiston ja Porkkalan luonnonsuojelualueen perustamisesta. Metsähallitus oli mukana päätöstä edeltävässä valmistelussa toimittamalla näihin alueisiin liittyviä taustatietoja ja karttarajauksia ministeriön käyttöön. Valtioneuvosto hyväksyi Hossan kansallispuiston perustamista koskevan lakiesityksen joulukuussa.


Toteuttaa suojelualueiden paikkatietojärestelmien jatkokehitystyöt sekä huolehtii yhteistyössä muun luonnonsuojeluhallinnon kanssa siitä, että järjestelmät otetaan tavoitelaajuudessaan käyttöön myös muun muassa ELY-keskuksissa.

Vuoden alussa SATJ-, SASS-, SAKTI- ja LajiGis-sovelluksista otettiin käyttöön uusitut versiot, joiden myötä mm. SATJ laajeni kattamaan myös ympäristöministeriön hallinnassa olevien kiinteistöjen hallintaan tarkoitetut toiminnallisuudet. Maalis-elokuussa toteutettiin koko Uljas-järjestelmän kokonaisuudelle välttämättömän teknisen alustan (ArcGis, Citrix, Oracle) versionnosto, ja uudelle alustalle siirretyt sovellusversiot otettiin käyttöön elokuun puolivälissä. Loppuvuodesta kaikista järjestelmistä otettiin käyttöön vielä uudet versiot. Eliölajit-aineiston käyttöoikeussopimus SYKE:n ja Metsähallituksen välille saatiin solmittua elokuussa 2016. Tämä mahdollistaa LajiGisin laajemman käyttöönoton sekä Metsähallituksessa että ELY-keskuksissa ja muussa ympäristöhallinnossa. LajiGISin sovelluskehitystä on hidastanut versionnoston lisäksi Hertta Eliölajit -järjestelmän ja LajiGIS-järjestelmän väliseen tiedonsiirtoon liittyvät ongelmat, jonka vuoksi tallennukset voitiin aloittaa vasta syksyllä. Tästä syystä järjestelmän jatkokehitystyö, joka mahdollistaa muun muassa meridatan tallennuksen, on myöhästynyt ja meridatan osalta laajempi tallennus on siirtynyt vuoteen 2017.

Alkuvuonna järjestettiin muun muassa ELY-keskusten henkilöstölle koulutus SASS-järjestelmällä tapahtuvaan Natura-alueiden yleissuunnitteluun. Vuoden jälkipuoliskolla järjestelmien käyttöä on pyritty laajentamaan yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vetämän OHKE-hankkeen kanssa. Lokakuussa järjestettiin SASS-yleissuunnittelussa täydentävää koulutusta ja joulukuussa järjestettiin kaksi järjestelmien yleisesittelyä, joihin kumpaankin osallistui noin 80 ympäristöministeriön, SYKE:n ja ELY-keskusten henkilöä. Vuoden 2016 lopussa (yhteen tai useampaan sovellukseen) ULJAS-järjestelmäkokonaisuuden käyttöoikeuksia oli ”muussa luonnonsuojeluhallinnossa” seuraavasti: ELY-keskukset 160, ympäristöministeriö 19 ja SYKE 25 henkilöä. Sovelluskohtaisesti käyttöoikeuksia oli seuraavasti: SATJ 187, SASS 113, SAKTI 53 ja LajiGis 50 henkilöä.

Luontopalvelujen Uljaasti eteenpäin -hanke käynnistyi alkuvuoden aikana. Sillä edistetään luonnon- ja kulttuuriperinnön suojelun uusien Uljas-paikkatietojärjestelmien käyttöönottoa, niiden tietosisällön täydentämistä sekä paikkatietojärjestelmien tukemien työprosessien määrittelyä ja käyttöönottoa.


Täydentää yksityismaiden suojelukohteiden (YSA) tietoja Suojelualuetieto-järjestelmään (SATJ) ympäristöministeriön johdolla ja yhteistyössä ELY-keskusten kanssa.

Tavoite tarkoittaa aiemmin perustettujen YSA-kohteiden (noin 10 000 kpl) perustamispäätösten tallentamista SATJ:ään ja näiden kohteiden perustamistietojen tarkistamista. Tätä työtä tehtiin Metsähallituksessa tehostetusti marras-joulukuussa. Tuona aikana saatiin tallennettua ja tarkistettua noin 5 500 YSA-alueen tiedot.


Saattaa päätökseen MeriHOTT-hankkeeseen liittyvät selvitykset ja kehitystyön.

MeriHOTT-hanke valmistui ja siinä laadittiin yhteenveto VEL-MU-hankkeessa toteutettujen meri-inventointien tuloksista erityisesti luonnonsuojelualueiden tehokkaan hoidon näkökulmasta. Hankkeessa analysoitiin kerätyn tiedon riittävyys ja luotettavuus sekä hahmoteltiin toimintaohjelmaa tulevien meri-inventointien suuntaamiseksi oikeille kohteille. Raportti julkaistiin Metsähallituksen julkaisusarjassa tammikuussa 2017. MeriHOTT-hanke tuotti myös tietoa biologisen datan keruun luotettavuudesta sekä VELMU Metadata -selvityksen SYKE:n kanssa. Nämä julkaistaan myöhemmin erillisinä julkaisuina.


Osallistuu ympäristöministeriön johdolla ja ELY-keskusvetoisesti tehtävien Natura- ja/tai suojelualueiden yleissuunnitelmien laadintaan.

Vuoden alussa valmisteltiin yleissuunnittelua koskevaa ohjeistusta. Metsähallitus järjesti yleissuunnittelusta koulutusta maalis-, touko- ja lokakuussa. Yleissuunnittelu alkoi maaliskuussa. Yleissuunnittelu on tehty SASS-järjestelmällä, jota (mm. raportointi) vielä vuoden mittaan kehitettiin yleissuunnittelun tarpeiden pohjalta. SASSiin ”ladattiin” yleissuunnittelussa tarvittava Natura-tietokanta-aineisto (SDF) alkuvuodesta ja toistamiseen vielä syksyllä (”kuulemisversio”).

Yleissuunnittelun aluekohtaiset arvioinnit (Metsähallituksen arviointivastuulla 1 121 aluetta) saatiin päätökseen. Yleissuunnitteluraporttia koskeva ohjeistus valmistui vasta joulukuussa, joten raporttien laatiminen siirtyi alkuvuoteen 2017 (tavoitteena on saada hanke päätökseen helmikuun loppuun mennessä). Metsähallituksessa yleissuunnitteluun käytetty työpanos oli yhteensä noin 2,5 henkilötyövuotta.


Vastaa valtakunnallisen Suojelualueiden tila 2015 -yhteenvedon ja -raportin tuottamisesta.

Ympäristöministeriön kanssa on sovittu, että raportointi tulee tarkoittamaan käytännössä ”Natura 2000 -verkoston tila 2016” -raportointia. Alun perin tavoitteena oli raportin valmistuminen alkuvuoden 2017 aikana, mutta valmistuminen siirtyy kuitenkin loppuvuoteen. Näin siksi, että Natura-alueiden yleissuunnitelmat valmistuvat vasta aikaisintaan helmikuun lopussa 2017, ja niiden tulosten valtakunnalliset yhteenvedot ja tarkastelut tulevat muodostamaan merkittävän osan raportin tietosisällöstä.


Avustaa ympäristöministeriötä Hossan kansallispuiston ja Porkkalan luonnonsuojelualueen rajauksen määrittelyssä ja säädösten valmistelussa siten, että alueet voidaan perustaa 2017.

Ympäristöministeriö pyysi keväällä 2016 Suomussalmen kuntaa valmistelemaan Hossan kansallispuiston rajausesityksen. Metsähallitus avusti rajaustyössä Suomussalmen kuntaa ja ministeriötä. Rajausesityksen tavoitteena oli muodostaa alueesta ekologisesti eheä kokonaisuus, ja rajauksen taustalla on ollut myös toimintojen vyöhykkeistäminen. Ministeri teki päätöksen (alustavasta) rajauksesta 15.4.2016. Päätöksen mukaan myös puiston sisällä olevat rakennukset ja rakenteet siirretään Luontopalvelujen hallintaan. Hossan kansallispuiston säädösten valmistelu alkoi kesäkuussa. Metsähallitus on avustanut ympäristöministeriötä tässä työssä muun muassa paikallisten kuulemistilaisuuksien järjestelyissä (2 kpl) ja toimittamalla aineistoa lakiesitystä varten. Lakiesitys oli lausunnolla loka-marraskuussa. Hallituksen esitys kansallispuiston (11 094 ha) perustamisesta annettiin eduskunnalle 15.12.2016., ja lain on tarkoitus tulla voimaan 17.6.2017.

Kansallispuiston kiinteistötoimitusta sekä hoidon ja käytön suunnittelua valmisteltiin 2016. Näiden toteutus alkaa vuoden 2017 alkupuolella.

Ministeriön suosituksen mukaisesti Porkkalan luonnonsuojelualueen perustamisen valmistelua on edistetty osana Uudenmaan säädösvalmisteluprojektia, joka ministeriön muiden kiireiden takia ei kuitenkaan ole edistynyt toivotulla tavalla. Porkkalan luonnonsuojelualueen alustavan rajauksen mukaan alueen laajuus olisi noin 12 500 hehtaaria (98 % vettä, maata noin 240 ha). Etenemisaikataulu on vielä avoinna, mutta se tulee riippumaan pitkälti siitä, miten ministeriöllä on mahdollisuuksia edistää ao. säädösvalmisteluprojektia.


VAIKUTTAVUUSTAVOITE 3: KULTTUURIHISTORIALLISEN KIINTEISTÖVARALLISUUDEN ARVOT SÄILYVÄT JA TILA PARANEE.

Metsähallitus

Kunnostaa kulttuurihistoriallisia kohteita ja korjaa erityisesti turvallisuuteen ja saavutettavuuteen liittyviä puutteita mm. Selkämeren kansallispuistossa sijaitsevalla Katanpään linnakesaarella, Merenkurkun maailmanperintökohteella, Välimaan saamelaistilalla, Svartholman linnakesaaren kasemateilla ja Kuusiston rauniolinnan muureilla.

Merenkurkun maailmanperintöalueella on kunnostettu Fäliskärin majakanvartijatilaa ja Valassaarella on korjattu rantavajaa ja kasarmia.

Kulunut kesä oli viimeinen Utsjoella sijaitsevan Välimaan saamelaistilan rakennuskokonaisuuden sekä pihapiirin kunnostustöissä. Kohteella oli lisäksi heinäkuussa WWF:n talkooleiri, jossa raivattiin puustoa, tehtiin lammasaita ja tervattiin kattoja. Pihapiirin arvokkaan perinnebiotoopin hoito alkaa kesällä 2017 lammaspaimenviikoilla. Lammaspaimenet voivat asua kunnostetussa päärakennuksessa.

Loviisan edustalla olevan Svartholman linnakesaaren pohjoisen kurtiinin läntinen kasematti korjattiin syksyllä. Nyt kävijät pääsevät taas tutustumaan kävijäturvallisuuden vuoksi suljettuun osaan linnaketta.

Kuusiston piispanlinnanraunion asiakasturvallisuuden parantaminen toteutetaan vuonna 2017. Raaseporin linnan sisäänkäyntinä toimiva silta uusittiin ja linnalle varustettiin virallinen hätäpoistumistie.

Korteniemen perinnetilan 1800-luvulta olevan savusaunan malkakatto kunnostettiin Liesjärven kansallispuistossa. Malkakatto on katetyyppinä erittäin harvinainen ja arvokas.

Lisäksi kulttuurihistoriallisen rakennuskannan tarkastuksissa on todettu, että Aulangon englantilaisen kartanonpuiston kivirakenteet ovat huonokuntoisia ja voivat vaarantaa kävijäturvallisuuden. Kulkua kohteisiin voidaan joutua ohjaamaan uudelleen. Graniittilinnan kuntotutkimus on aloitettu.

Kolmivuotisen (2015–2018) CentralBaltic Interreg -ohjelman LightsOn!-hankkeen yhtenä tavoitteena on tuoda esiin kulttuuriperintökohteita taiteen keinoin. Hankkeessa on suunniteltu pysyvä valaistus Raaseporin ja Kuusiston rauniolinnoille. Ne valaistaan loppukesällä 2017. Valaistus parantaa myös kohteiden asiakasturvallisuutta.


VAIKUTTAVUUSTAVOITE 4: RIISTA- JA KALAKANNAT SÄILYVÄT ELINVOIMAISINA JA METSÄSTYS JA KALASTUS ON EETTISTÄ JA VASTUULLISTA.

Metsähallitus

Aloittaa valtion yleisten vesialueiden kalastusjärjestelyjen hoidon ja luvanmyynnin.

Metsähallitus otti haltuun kalastusjärjestelyt yleisillä vesialueilla ja luvanmyynti niille käynnistyi vuoden 2016 alussa. Osa kalastusjärjestelyistä toteutuu siirtymäsäädöksillä voimassa olevien sopimusten keston mukaisesti.


Valmistautuu Oma Riista -palvelun käyttöönottoon Metsähallituksen järjestelmissä.

Riistakeskuksen ylläpitämän Oma riista -palvelun tunnuksilla on mahdollista kirjautua Metsähallituksen Eräluvat-verkkokauppaan ja Lupahakujärjestelmään.

Eräluvat-verkkokauppaan on rakenteilla toiminnallisuus lupatietojen siirtämisestä Oma riista -palveluun. Tällöin asiakkaat pystyvät näkemään Oma riista -palvelun kautta Metsähallituksen lupa-alueille ostamansa luvat ja antamaan saalispalautteen. Saalispalaute siirretään vielä toistaiseksi taulukkomuodossa Metsähallitukselle. Saalispalautteen sähköinen siirtäminen tulee mahdolliseksi aikaisintaan 2018 uuden riistatalouden suunnittelujärjestelmän valmistuessa.


Osallistuu muiden kalataloustoimijoiden kanssa hankkeeseen, jossa selvitetään, millaista tietoa kalastuksesta tarvitaan uuden kalastuslain toimeenpanossa sekä miten tiedot kerätään.

Metsähallitus osallistui yhteistyökumppanina Luonnonvarakeskuksen koordinoimaan hankkeeseen: ”Tietoon perustuva kalatalouden suunnittelujärjestelmä”. Metsähallitus toimitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) pyydetyt taustatiedot Metsähallituksen kalastusasioiden hoidosta. Hankkeessa Luke laati suunnitelman seurantiedon keruujärjestelmästä. Hankkeen muita yhteistyökumppaneita olivat ELY:t ja kalastusalan järjestöt. Hanke päättyi 31.12.2016.


Tehostaa erävalvontaa tiivistämällä viranomaisten sähköisten palvelujen yhteiskäyttöä ja parantaa valvontaviranomaisten mahdollisuutta saada lupatietoja sähköisesti eri toimijoiden järjestelmistä ja asiakkailta.

Metsähallituksen myymien metsästyslupatietojen siirto Oma riista -palveluun on työn alla ja valmistuu 2017. Tämän jälkeen asiakas voi nähdä tai näyttää tarkastustilanteessa Oma riista -sovelluksesta sekä riistanhoitomaksunsa että Metsähallituksen metsästysluvan tai -lupien tiedot.

Kalastuksen valvonnan kehittämiseksi Metsähallitus käynnisti uuden kalastuslain vaatiman viranomaisrekisterin valmistelutyön. Tähän rekisteriin tullaan siirtämään Metsähallituksen kalastonhoitomaksurekisteristä kaikkien kalastonhoitomaksun lunastaneiden henkilöiden lupatiedot. Tarkoitus on, että tätä vuoden 2017 aikana käyttöön otettavaa viranomaisrekisteriä voisivat käyttää kaikki kalastuksenvalvojat. Tällä hetkellä Metsähallituksen kalastonhoitomaksutietoihin on pääsy vain omilla työntekijöillä.


Aloittaa metsäpeuran palautusistutus-hankkeen, mikäli hankkeelle myönnetään rahoitus.

Metsäpeura-LIFE-hanke käynnistyi. Yksi keskeinen hanketoimenpide on metsäpeurojen palautusistutus. Hankeaika on 1.10.2016–30.9.2023 ja kokonaisbudjetti 5,16 miljoonaa euroa (komission osuus 60 %). Osarahoittajia ovat maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö sekä hankepartnerit (Luke, Suomen riistakeskus, WWF, Metsähallitus Metsätalous Oy, Ähtärin, Ranuan ja Korkeasaaren eläintarhat, Paliskuntain Yhdistys) sekä Suomen Metsästäjäliitto. Hankkeen projektipäälliköksi valittiin Sakari Mykrä.


Metsähallitus laatii yhdessä maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen kanssa selvityksen metsäpeuran rotupuhtaustyön toimintamalleista. Selvityksessä kuvataan tehtävän tarkempi sisältö, ohjauksen järjestäminen, eri toimijoiden roolit sekä tehtävän edellyttämä rahoitus ml. metsästyslain 47 §:n mukaiset valtion riistanhoitotoimenpiteisiin kerättävät maksutulot.

Metsähallitus aloitti selvitystyön kuulemalla keskeisiä sidosryhmiä kevättalvella sekä järjestämällä laajapohjaisen neuvottelutilaisuuden elokuussa. Näiden perusteella laadittiin suunnitelma ja rahoitushakemus maa- ja metsätalousministeriölle kolmivuotisesta rotupuhtaustyön kehittämishankkeesta vuosille 2017–2019. Hankkeen tavoitteina on luoda avoin, toimiva ja tehokas verkosto turvaamaan metsäpeuran rotupuhtaus sekä laatia esitys ratkaisumalleista metsäpeuran ja porojen sekoittumisen estämisestä Pohjois-Pohjanmaalla. Hanke kytkeytyy Metsäpeura-LIFE-hankkeeseen ja tukee monin tavoin sen tavoitteita.

Rotupuhtauden kenttätyöt loppuivat Suomen riistakeskuksessa vuoden 2015 lopussa, jonka jälkeen Metsähallitus vastasi niistä. Tehtävään palkattiin määräaikainen kenttähenkilö. Suomen riistakeskuksen poikkeusluvilla poistettiin yhteensä viisi metsäpeuraa poronhoitoalueelta ja paliskuntien luvalla seitsemän poroa poronhoitoalueen ulkopuolelta (näistä 5 Vaalassa). Lisäksi Kuhmon ja Suomussalmen rajalla kulkeva metsäpeura-aita tarkastettiin ja tehtiin huomattava määrä tarpeellisia korjauksia.


VAIKUTTAVUUSTAVOITE 5: ERÄPALVELUJA TARJOTAAN KATTAVASTI, EKOLOGISESTI JA SOSIAALISESTI KESTÄVÄSTI JA SILLÄ LUODAAN HYVINVOINTIA.

Metsähallitus

Aloittaa uuden riistasuunnittelujärjestelmän kehitystyön tavoitteena, että järjestelmä palvelee laajemmin riista-konsernia (mm. metsästysseurat).

Metsähallitus aloitti uuden riistatalouden suunnittelujärjestelmän selvittelyt syksyllä 2016 ja varsinainen projekti aloitetaan kevään 2017 aikana.


Hoitaa valtion kalastonhoitomaksujen keräämisen ja parantaa palvelun saatavuutta.

Metsähallitus vastasi kalastonhoitomaksujen keräämisestä kalastuslain mukaisesti ja kehitti palvelua edelleen asiakaspalautteen perusteella. Uutta maksukanavaa markkinoitiin alkuvuodesta aktiivisesti mm. televisio- ja radiomainoksin. Vuotuisen kalastuksenhoitomaksun suoritti vuoden 2016 aikana 261 939 kalastajaa ja maksukertymä oli hieman yli 8,5 miljoonaa euroa. Viidennes luvista myytiin R-kioskien kautta.

Seuraa erätalouden aluetaloudellisia ja hyvinvointivaikutuksia ja kehittää seurantajärjestelmiä.

Erätalouden tuottamat aluetaloudelliset vaikutukset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 0,6 miljoonaa euroa ja olivat kaikkiaan 40,6 miljoonaa euroa. Arvio perustuu myönnettyjen metsästys- ja kalastuslupien määrään sekä tutkittuun tietoon asiakkaiden rahan käytöstä.

Erätalouden hyvinvointi- ja terveysvaikutuksien seurantaan kehitetty mittari otetaan laajasti käyttöön metsästyksen ja kalastuksen saalispalautejärjestelmien päivittämisen yhteydessä.


Jatkaa eräpassi- ja eräkummihankkeiden pilotointia.

Metsähallitus jatkoi kummiverkoston laajentamista ja neuvotteli muiden eräalan järjestöjen kanssa nuorisoyhteistyön kehittämisen muodoista.


Osallistuu alueellisten kalatalouden yhteistyöryhmien työhön ja edistää kalatalousalueiden toiminnan kehittämistä sekä edistää kalastuslain toimeenpanoa.

Metsähallitus osallistui perustettujen kalatalouden yhteistyöryhmien kokouksiin sekä kalatalousalueiden toimintaan. Kalastuslain toimeenpanoon liittyvät keskeiset panostukset koskivat kalastonhoitomaksujen keräämistä, yleisten vesialueiden kalastuksen järjestelyitä sekä kolmen pohjoisen kunnan kalastusasioiden hoitoa.


Selvittää eräasiakkaiden tarpeita ja odotuksia.

Metsähallitus aloitti metsästyslain 8 §:n alueella hirvenmetsästäjien profilointiselvityksen laadinnan yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Selvitys valmistuu keväällä 2017.

Keväällä 2017 aloitetaan vastaava tutkimus koskien pienriistan metsästäjiä. Eräpalveluissa otettiin testauskäyttöön uusi eräasiakkaiden lähettämien palautteiden käsittelyjärjestelmä. Laajempi ja yksityiskohtaisempi asiakastutkimus toteutetaan vuonna 2017.


Osallistuu vaelluskalojen elinkierron palauttamiseksi tehtäviin hankkeisiin.

Metsähallitus osallistui vaelluskalojen elinkierron palauttamista koskeviin hankkeisiin tai hankevalmisteluun useilla eri kohteilla.

Iijoella Metsähallitus osallistuu kolmivuotiseen Iijoen otva -hankkeeseen, jonka tavoitteena on muun muassa vaelluskalakantojen palauttamisen edistäminen. Metsähallitus valmisteli yhdessä PVO-Vesivoiman Oy:n ja Iijoen kalastusalueen kanssa Iijoen alimman, Raasakan kalatien luvanhakua AVI:lta.

Tuulomajoella Metsähallitus osallistui 7/2015–7/2016 Naturpolis Oy:n toteuttamaan hankkeeseen ”Rajavesistöyhteistyön kehittäminen ja kalakantojen kestävä käyttö”. Hankkeessa muun muassa parannettiin Suomen ja Venäjän välisiä yhteyksiä Tuulomajoen vesistön lohenpalauttamiseen tähtäävien jatkohankkeiden valmistelun osalta (Kolarctic CBC -ohjelma).

Lieksanjoella Metsähallitus solmi yhteistyösopimuksen vaelluskalakantojen palauttamiseksi Lieksanjokeen Lieksan kaupungin, Pielisen ja Ruunaan kalastusalueiden ja Kemijoki Oy:n kanssa. Vaelluskalakantojen palautushanke sai kärkihankerahoitusta maa- ja metsätalousministeriöstä. Hankkeessa toteutettiin taimenen pienpoikasistutuksia ja laadittiin suunnitelmat Lieksanjoen yläosan (Ruunaankosket) koskien kalataloudelliseen kunnostukseen. Syksyllä 2016 osalle koskista suoritettiin helikopterilevityksenä kutualueiden soraistuksia.

Kymijoella Metsähallitus osallistui monitavoitearviointiin muiden toimijoiden kanssa. Metsähallituksen vesialueille suoritettiin Ilmasilta-hankkeen rahoituksella kutualueiden soraistuksia helikopterilevityksenä.

Lisäksi Metsähallitus osallistui yhdessä maa- ja metsätalousministeriön ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelujen kanssa Korkeakosken kalatien tiedotukseen sekä määritteli lohen ja taimenen nousualueita Ylä-Lapissa.

Lisäksi Metsähallitus on tukenut kalateiden ja niihin liittyvien elinympäristökunnostusten suunnittelua Freshabit LIFE IP -hankkeessa Naamijoella, Isojoella, Karjaanjoella, Karvianjoella, Kiskonjoella, Koitajoella sekä Saarijärven reitillä.


VAIKUTTAVUUSTAVOITE 6: LUONNOSSA VIRKISTÄYTYMINEN LISÄÄ HYVINVOINTIA JA LUONNON ARVOSTUSTA, JOTA TUETAAN AKTIIVISELLA VIESTINNÄLLÄ.

Metsähallitus

Parantaa kansallispuistojen ja muiden yleisökohteiden palveluita muun muassa Selkämeren ja Perämeren kansallispuistoissa sekä Merenkurkun maailmanperintöalueella.

Perämeren kansallispuistossa avattiin kesällä uusi yleisökohde, Pensaskari. Saaren kulttuuriperinnöltään arvokas kalastajakenttä rakenteineen ja rakennuksineen kunnostettiin ja uusi retkisatama rakennettiin. Pensaskari on nyt toimiva käyntikohde myös alueen matkailutoimijoille ja merkittävä lisäarvo puistolle.

Merenkurkussa saatiin retkisatamien viimeistelytyöt päätökseen Mikkelinsaarilla, Svedjehamnissa ja Norrskärillä.

Selkämeren kansallispuistossa panostettiin kärkikohteiden palveluiden kehittämiseen ja retkisatamaverkoston täydentämiseen. Viitoitusta ja opastusta parannettiin useilla kohteilla (mm. Säppi, Seliskeri), luontopolkuja, kohdeopastusta ja viitoitusta rakennettiin Isokariin ja Iso-Enskeriin, Säpin sataman poijut on uusittu ja yhteistyökumppaneiden kanssa tehtiin sopimukset kahden uuden retkisataman perustamisesta.

Kolin kansallispuistossa Pirunkirkkoon johtavat portaat uusittiin. Pirunkirkko on Kolin kansallispuiston suosituimpia nähtävyyksiä.

Syötteen kansallispuistossa ja sen lähialueella käynnistettiin maastopyöräilyn reitistön ja palvelujen kehittämishanke. Tavoitteena on vahvistaa Syötettä yhtenä Suomen maastopyöräilyn kärkikohteista.

Pyhä–Luoston kansallispuistossa parannettiin ympärivuotisen maastopyöräilyn edellytyksiä (maastopyöräreitin kokonaispituus 25 km, josta murskeella 8 km). Perustettiin Pyhän talvipyöräilyreitti ja Luoston lumikenkäilyreitti. Parannettiin reittiviitoitusta Pyhätunturin puoleisessa puiston osassa. Parannettiin esteettömiä palveluita kunnostamalla Lampivaaran kahvilan invaluiska ja invakäymälä. Myös kävijätutkimus valmistui.

Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa rakennettiin graniittiportaat Varkaankurun luontopolulle. Vapaaehtoistöinä keskityttiin rakennusten maalauksiin ja siivoustöihin. Kansallispuiston rajoja merkittiin. Kansallispuiston kävijätutkimus toteutettiin onnistuneesti ja saatiin hyvät tulokset, joiden pohjalta voidaan edelleen kehittää toimintaa ja puiston palveluita. Koko Tunturi-Lapin alueella korjattiin autiotupien ja varaustupien hormeja ja kaminoita asiakasturvallisuuden sekä rakenteiden kunnon varmistamiseksi.


Jatkaa Urho Kekkosen kansallispuiston palveluiden sekä virkistys- ja luontomatkailukäytön edellytyksien parantamista erityisesti Saariselän lähialueella.

Metsähallitus kehitti Urho Kekkosen kansallispuiston palvelu-ja Saariselän-Kiilopään lähialueella toimivien matkailuyritysten toiveiden mukaisesti palvelumuotoilua hyödyntäen. Reittejä kestävöitiin ja ympärivuotinen kävelyreitti, jonka varrella on tauko- ja tapahtumatupa Aurora, avattiin. Puiston reittiopasteet Saariselällä uusittiin ja alueen reitistöstä luotiin teemallisia päiväretkeilyreittejä.

Yrityksiä varten laadittiin monipuolinen kansallispuistotyökalupakki, josta löytyy muun muassa tuotekortteja, julisteita, käsikirja reittituotteiden käyttöön sekä materiaalia verkkomarkkinointiin. Yrityksistä pyritään saamaan aktiivisia kansallispuistokumppaneita.


Jatkaa Saaristomeren kansallispuistossa sijaitsevan Örön linnakesaaren palvelujen ja rakennusten kunnostamista tavoitteena kehittää saaresta toimiva luontomatkailukohde.

Metsähallitus jatkoi Örön saaren palveluiden kehittämistä ja rakennusten kunnostusta. Uusi jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön huhtikuussa. Örön historiaa ja luontoa esittelevä näyttely valmistui valoheitinvajaan keväällä yhteistyössä Turun merikeskus Forum Marinumin kanssa. Örön hotelli avattiin heinäkuussa peruskorjattuun 12 tuuman kasarmirakennukseen. Hotellissa on 18 huonetta, lounge ja kokoushuone. Iso neuvottelutila kunnostettiin entiseen kuntotaloon. Käyntimäärät kasvoivat viime vuodesta, vuonna 2016 Örössä oli 30 500 kävijää, kun edellisenä vuonna kävijöitä oli 25 000. Suurin käyttäjäryhmä olivat yöpyvät veneilijät. Yritysten tarjoamiin maksullisiin opastuksiin osallistui yli 9 000 henkeä. Örön kehittämishanke loppui vuoden lopussa ja saaren eteläpään kehittäminen jatkuu pienemmän Central Baltic -hankkeen tuella.


Jatkaa Vallisaaren ja Kuninkaansaaren kehittämistä luontomatkailukohteeksi kohdentaen toimenpiteet muun muassa yleisö- ja retkeilypalvelujen kunnostamiseen sekä luontomatkailutoiminnan infrastruktuurin parantamiseen yhteistyössä hankekumppaneiden kanssa. Avaa saaret yleisökäyttöön keväällä 2016.

Vallisaaren hallittu ja turvallinen avaaminen yleisökäyttöön onnistui: saaressa vieraili toukokuusta alkaen 92 000 kävijää. Metsähallituksen viestintä ja kävijäohjaus vaikutti siihen, että saaressa retkeily oli turvallista ja ympäristöystävällistä: vahingoilta ja häiriöiltä vältyttiin ja kohde säilyi siistinä. Palaute ensimmäiseltä kesältä oli kokonaisuudessaan hyvin myönteistä ja mediajulkisuus pääasiassa erittäin positiivista.

Vallisaaren ja Kuninkaansaaren asemakaavoitus on käynnissä ja kaavaluonnos oli nähtävillä. Kunnallistekniikan ja vesihuollon kehittämiseen tarvitaan kumppani ja sitä etsitään aktiivisesti. Vallisaari oli mukana Helsingin kaupungin Smart&Clean-hankkeessa, jossa etsittiin innovatiivisia ratkaisuja Puhdas Vallisaari -kilpailun keinoin. 48-paikkainen vierasvenelaituri sekä yritysvetoiset satama-, kahvila- ja laivuripalvelut ovat toiminnassa, mutta palveluita parannetaan ja uusia kumppaneita etsitään vuodelle 2017. Avolaitosyhteistyö jatkui onnistuneesti ja vapaaehtoistoiminta sai uusia muotoja, kuten Facebookin kautta ilmoitettavat ”tiistaitalkoot”. Avaamiskesän jälkeen Vallisaaren voi sanoa lunastaneen paikkansa pääkaupunkiseudun lähiluonto- ja -virkistyskohteena, jonka kehitys kohti monipuolisesti palvelevaa luontomatkailukohdetta on hyvässä vaiheessa.


Jatkaa Teijon ja Etelä-Konneveden kansallispuistojen palveluiden ja saavutettavuuden parantamista.

Teijon kansallispuistossa Sahajärvelle toteutettiin retkeilijöille omatoiminen kapulalossi. Kirjakkalan kämppäkartano liitettiin viemäriverkkoon, mikä parantaa merkittävästi Kirjakkalan käytettävyyttä majoituskohteena sekä ympäristöturvallisuutta.

Etelä-Konnevedellä rakennettiin maastopalveluja kansallispuistotasoisiksi. Rakentamisessa optimoitiin tarvittavien taukopaikkojen määrä suhteessa odotettavissa oleviin käyntimääriin. Reitit suunniteltiin niin, että rakentamista tarvitaan mahdollisimman vähän. Reittirakentaminen tehtiin kevyesti eli rinteissä, käytettiin köysiratkaisuja, ja pitkosten ja sorastusten määrä minimoitiin. Etelä-Konneveden palvelut alkavat olla kunnossa. Suunnitellut reitit ja taukopaikat valmistuivat. Vuoden 2017 keväällä asennetaan isot laiturit, jotka palvelevat muun muassa risteilyaluksia.


Parantaa palveluvarustuksen sijainnin, huollon ja kunnossapidon kysyntälähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta muun muassa luopumalla vähäisen kysynnän taukopaikoista ja ottamalla käyttöön uusia reittirakentamisen materiaaleja.

Metsähallitus on arvioinut valtakunnallisesti palveluvarustuksen tarvetta kysynnän perusteella, ja sen mukaisesti huonokuntoisia ja vähällä käytöllä olevia taukopaikkoja voidaan vähentää noin 20 prosenttia niiden kokonaismäärästä ilman että palvelutaso merkittävästi heikkenee. Palvelujen vähentäminen käynnistyi nopeimmin Lapissa. Myös Kainuussa ja Etelä-Suomessa tehtiin monia ratkaisuja palveluvarustuksen vähentämisen suhteen varsinkin kohteilla, joissa asiakasturvallisuus oli vaarassa huonokuntoisten rakenteiden johdosta.

Metsähallitus korvasi puisia rakenteita kivirakentamisella muun muassa Ylläksellä, jossa Varkaankurun luontopolun portaat uusittiin graniittipalkeilla, ja Julma Ölkyllä, jossa rakennettiin kiviportaita. Riisitunturilla ja Korouomassa kosteissa paikoissa reittien yli valuvia vesiä ohjattiin muoviputkien sijaan ns. kivikatkoilla.

Huonokuntoisia puisia pitkoksia poistettiin ja kulumisvaurioita korjattiin sorastamalla muun muassa Urho Kekkosen kansallispuistossa Saariselän lähireiteillä ja Seitsemisen kansallispuistoissa.

Kuusakosken kanssa suunniteltiin uusien kierrätyspitkospuumateriaalien käyttöä ja kehittämistä. Prototyypit ovat kuitenkin toistaiseksi olleet heikkolaatuisia. Saimaan retkisaamien ylläpidossa käynnistettiin yhteistyö alueen pursiseurojen kanssa, mikä on tärkeää riittävien palvelujen varmistamisessa Saimaalla.


Ottaa käyttöön uuden palveluvarustustietojärjestelmän (PAVE).

Metsähallitus jatkoi palveluvarustustietojärjestelmän toteutushanketta. Järjestelmä valmistuu vuonna 2017, minkä jälkeen se siirretään Uljas-versionnoston mukaisesti päivitetylle tekniselle alustalle ja otetaan tuotantokäyttöön. Käyttöönottoon liittyvä koulutus aloitettiin.


Laatii yhteistyössä ohjaavien ministeriöiden kanssa selvityksen valtion retkeilyalueiden ja muiden virkistyskäyttöön varattujen alueiden kehittämisestä ja toimintaedellytysten parantamisesta. Selvityksessä pyritään myös selkeyttämään valtion retkeilyalueiden roolia suhteessa kansallispuistoihin, erämaa-alueisiin ja kuntien virkistyskäyttöön varaamiin alueisiin sekä niiden asemaa luontomatkailun kehittämisessä.

Selvityksen työsuunnitelma valmistui alkukesällä, ja selvitys valmistuu helmikuussa 2017. Selvityksessä tarkastellaan pääosin Metsähallituksen paikkatietojärjestelmiin ja muuhun olemassa olevaan aineistoon perustuen monipuolisesti valtion retkeilyalueita sekä Metsähallituksen monikäyttömetsien erilaisia virkistyskohteita, niiden palveluita ja kehittämismahdollisuuksia. Selvityksessä priorisoitiin kysyntälähtöisesti tärkeimmät ylläpidettävät ja kehitettävät retkeilyalueet, arvioitiin kehittämisen kustannuksia ja tehtiin muita retkeilyaluejärjestelmän kehittämisehdotuksia.


Laatii yhteistyössä ELY-keskusten kanssa selvityksen yksityismaiden suojelualueiden palveluvarustuksesta, niihin liittyvistä velvoitteista sekä ylläpidon ja hoidon kustannuksista. Tarkoituksena on siirtää ELY-keskusten vastuulla olevan palveluvarustuksen hoito Metsähallitukselle vuoden 2017 alussa.

Metsähallitus toteutti yhdessä ELY-keskusten kanssa yksityismaiden suojelualueiden palveluvarustusselvityksen. Selvitys koskee ELY-keskusten hoidossa olevaa yksityismaiden suojelualueilla sijaitsevaa palveluvarustusta.

ELY:t ilmoittivat selvitykseen 221 kohdetta. ELY-keskuksilta saatu aineisto oli määrältään ja laadultaan hyvin vaihtelevaa. Selvityksen kohteena olleen palveluvarustuksen huoltovastuut jakautuivat vuoden 2016 lopulla seuraavasti:

  • Kunnat, maanomistajat ja yhdistykset 129 kpl
  • ELY:t 40 kpl
  • Metsähallitus 16 kpl
  • Sopimusasiat ei kunnossa tai ei tietoa vastuista 42 kpl

Alkuvuonna 2017 neuvottelut ja selvitykset jatkuvat vielä neljän ELY:n kanssa 29 kohteella. ELY:t selvittävät epäselviä vastuita kuntien, maanomistajien ja yhdistysten kanssa.

Ympäristöministeriön kanssa on sovittu, että selvitystyö valmistuu 2017 alkupuolella (maaliskuu). Ministeriön kanssa on myös sovittu, että vastuiden selvitysvaiheen jälkeen arvioidaan Metsähallitukselle siirrettävän palveluvarustuksen kustannusvaikutukset ja rahoitustarve.


Valmistelee ja koordinoi Luonnon päivät 2017 -konseptia, joka toteutetaan itsenäisyyden juhlavuonna yhdessä yhteistyöorganisaatioiden kanssa eri puolilla Suomea.

Metsähallituksen koordinoimaan Luonnon päivät 2017 -hankkeeseen oli saatu vuoden loppuun mennessä mukaan 48 tahoa, joista suuri osa on valtakunnallisia organisaatioita, joilla on kymmeniä paikallisia jäsenjärjestöjä. Metsähallitus järjesti eri puolilla Suomea kymmeniä osallistavia työpajoja, joihin on osallistunut yli 600 ihmistä. Hankkeen verkkosivut, joilla on interaktiivinen, paikkatietoon perustuva karttapalvelu tapahtumien ilmoittamiseen ja hakuun, valmistui heinäkuussa. Tapahtumien viestintään tehtiin viestintäaineistoja kaikkien kumppanien käyttöön ja some-kanavat avattiin. Vuoden lopussa Luonnon päivät Facebookissa oli yli 6 000 tykkääjää ja twitterissä 1 700 seuraajaa. Luonnon päivät 2017 -hanke sai huomiota kansainvälisessä mediassa, muun muassa Lonely Planet, National Geographic ja The Independent. Luonnon päivät 2017 järjestetään 4.2., 20.5., 17.6., 26.8.


Vahvistaa viestinnän roolia luonnon monimuotoisuuden suojelussa, palvelutuotannossa ja luontokasvatuksessa.

Luontopalvelujen viestintää toteutettiin systemaattisesti Luontopalvelujen toimintaohjelmaa tukevan viestintäohjelman mukaisesti sekä yhteistyössä konserniviestinnän ja muiden tulosalueiden kanssa. Viestinnän vaikuttavuutta seurattiin viestintäohjelmassa olevien mittarien pohjalta. Viestinnällä innostettiin ihmisiä luontoon ja erälle, mikä vahvistaa heidän luontosuhdettaan. Viestinnän kanavat ja keinot edistivät kustannustehokasta asiakaspalvelua ja tukevat luontomatkailua.

Luontoon.fi-verkkopalvelun käyttäjien määrä kasvoi 23 prosenttia ja istunnot 28 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Retkikartta.fi-palvelun käyttäjien määrä kasvoi 10 prosenttia ja istunnot 15 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Sosiaalisen median kanavat (Facebook, Twitter ja Instagram) kasvattivat edelleen suosiotaan – Instagram nopeimmin yli 20 000 seuraajaan, ja siellä asiakkaat merkitsivät kuviaan Luontoon.fi-hashtagilla yli 60 000 kertaa. Edellisenä vuonna luotujen venäjän- ja kiinankielisten verkkosivujen (osana Luontoon.fi:tä) ylläpito onnistui hyvin. Luontopalvelujen neutraali ja myönteinen mediajulkisuus kasvoi kolmanneksella verrattuna edellisvuoteen.


Kehittää maastoliikennejärjestelyitä ja maastoliikenteen ohjausta sekä parantaa niiden kustannustehokkuutta.

Maastoliikenneasioiden vastuu siirrettiin erätaloudelta alueiden hallinta -prosessille ja Lappiin rekrytoitiin maastoliikennekoordinaattori, joka vastaa koko maan maastoliikenneasioiden asiantuntijaohjauksesta.

Metsähallitus valmisteli ja toimitti ympäristö-, maa- ja metsätalous- sekä työ- ja elinkeinoministeriöille maastoliikenteen järjestelyjen valtakunnalliseksi kehittämiseksi hanke-esityksen, joka perustui laajaan viime vuonna valmistuneeseen nykytilan selvitykseen. Tämän suunnitteluhankkeen rahoituksesta vuodelle 2017 sovittiin ministeriöiden kanssa. Neljä maakuntaliittoa ja Lapin matkailuelinkeinon liitto ovat alustavasti lupautuneet hankekumppaneiksi.


Osallistuu metsien ja vesialueiden virkistys- ja matkailukäytöstä laadittavan selvityksen tekemiseen.

Metsähallituksen edustaja nimettiin hankkeen ”Uudet keinot metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi (VirKein)” ohjausryhmään asiantuntijajäseneksi. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa vuonna 2016. Hankkeen tutkimussuunnitelman mukaisesti metsien ja vesialueiden virkistys- ja matkailukäytön selvityksen aineistonkeruuvaihe käynnistyi syksyllä 2016 ja Metsähallitus tuotti siihen kuvauksen valtion maiden virkistyskäytön kysynnän ja tarjonnan tiedoista ja tilastoista.


Kartoittaa ehdotetun Hossan kansallispuiston opastus- ja virkistyspalveluiden nykytilan ja laatii sen pohjalta kansallispuistotasoisten palveluiden kehittämisohjelman sekä aloittaa sen toteuttamisen. Hossan luontokeskukseen rakennetaan Suomen itsenäistymisvaiheita esittävä näyttely. Kehitystyö tulee olla valmiina kansallispuiston avautuessa alkukesällä 2017.

Hossan kansallispuiston perustamista edistettiin usealla rintamalla. Kärkihankkeen lisäksi alueella on matkailun edistämishanke, energiatehokkuuden parantamisen hanke ja kansainvälinen reittirakentamisen kehittämishanke. Kokonaisuutta koordinoitiin yhteistyöryhmän avulla.

Metsähallitus kartoitti Hossan palveluiden nykytilan ja laati sen perusteella kehittämisohjelman, jonka toteutus aloitettiin. Alueen reitistöä tuotteistettiin aktiviteettilähtöisesti: maastopyöräilyn, patikoinnin ja melonnan palveluita rakennetaan erityisesti esteettömyys huomioiden. Värikallion uusi katselulava ja taukopaikka otettiin käyttöön.

Hossan luontokeskukseen tehtiin uusi toimintakonsepti ja sen mukainen peruskorjaus. Näyttelyiden (Suomi 100 ja pysyvät elementit) suunnittelu on käynnissä. Hossan kansallispuiston avajaisten (17.6.2017) ohjelman suunnittelu oli jo pitkällä vuoden vaihteessa.


Parantaa opastus- ja palveluvarustusta perustettavalla Porkkalan luonnonsuojelualueella.

Virkistyskäytön ja -palveluiden nykytilanne valtion alueilla ja alustavasti myös kuntien alueilla selvitettiin. Tämän pohjalta laadittiin yleissuunnitelmaluonnos ja siihen liittyen toimenpide-ehdotukset alueen virkistyskäytön kehittämiseksi. Kuntien, virkistysalueyhdistyksen ja muiden sidosryhmien kanssa käydyissä neuvotteluissa sovittiin Porkkalan tulevan luonnonsuojelualueen ja siihen liittyvien kuntien virkistysalueiden kehittämisen painopisteiksi Porkkalanniemen opasteiden ja palveluvarustuksen kehittäminen sekä Träskön ja Porsön saarien palveluvarustuksen rakentaminen veneilijöiden käyttöön. Kesäkauden aikana täydennettiin alueen perustietoja merenalaisten luontotyyppien, hylkyjen, maaluontotyyppien, lajiston ja kulttuuriperinnön osalta siten, että inventointitiedot ovat kattavat ja palvelevat virkistyskäytön rakenteiden sekä opasteiden suunnittelua. Puolustusvoimien kanssa käytiin neuvotteluja kävijäturvallisuuden parantamisesta Porsön osalta.


MUUT TAVOITTEET

Vastaa Suomen ja Viron luonnonsuojeluyhteistyön järjestämisestä vuonna 1991 ympäristöministeriöiden välillä allekirjoitetun yhteistyösopimuksen puitteissa (enintään 18 000 €) sekä Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Latvian luonnonsuojeluviraston välillä vuonna 2010 sovitun yhteistyösopimuksen toteuttamisesta (enintään 7 000 €).

Suomen ja Viron luonnonsuojelutyöryhmä on pitänyt kaksi virallista sekä yhden teknisen kokouksen. Kokousten yhteydessä on pidetty asiantuntijaseminaarit, jotka käsittelivät lajistotietokantoja ja luonnon monimuotoisuuden strategioita molemmissa maissa sekä EU-puheenjohtajuuteen liittyviä asioita. Vuoden toimintaan kuului lisäksi Virossa pidetty laaja seminaari koskien tulvasuojelua ja tulvaluontotyyppejä, asiantuntijatapaaminen ekosysteemipalveluista, luontokasvattajien yhteinen tapaaminen, kävijäseurantakokous sekä yhteinen hankekehittämistapaaminen. Myös vapaaehtoistyön kehittäminen ja osallistuminen Liito-orava-LIFE-hankkeen valmisteluun olivat osa vuoden toimintaa. Toimintaan on Suomesta osallistunut Metsähallituksen lisäksi henkilöitä ympäristöministeriöstä, SYKEstä, kuudesta ELY-keskuksesta ja Luonnontieteellisestä museosta Luomuksesta.

Suomen ja Latvian luonnonsuojeluahallinnon vuotuinen yhteistyökokous pidettiin lokakuussa Latviassa. Maiden välistä yhteistyötä jatkettiin liittyen metsien ennallistamispolttoihin ja niistä viestimiseen. Yhteistyön aiheena oli myös ennallistamisen eri työvaiheiden toteuttaminen ja niihin kuluva ajanmenekki. Paahde-LIFE-hankkeen edustajat tutustuivat Birds in Adazi LIFE -hankkeen hoitokohteisiin. Latvialaisille esiteltiin mm. Suomessa käytössä olevia paikkatietojärjestelmiä ja keskusteltiin Natura 2000 -luontotyyppien määritelmistä sekä seurannoista. Vapaaehtoistyötä puolestaan kehitettiin kansainvälisessä työpajassa Latviassa. Latvialaisia vieraili Suomessa myös tutus-tuen GreenBelt-yhteistyöhön sekä luontorakenteisiin ja niiden materiaaleihin.


Osallistuu Ramsarin kosteikkosopimuksen kansalliseen toimeenpanoon ja kansainväliseen yhteistyöhön (enintään 9 000 €) sekä Natura 2000 Boreaalisen luonnonmaantieteellisen alueen ennallistamisasiantuntijoiden verkostoitumiseen Baltian maissa (enintään 10 000 €).

Metsähallituksen asiantuntijat työstivät julkaisuksi Suomen Ramsar-kosteikkotoimintaohjelman 2016–2020. Toimintaohjelmaa toteutettiin järjestämällä Metsähallituksen ja SYKEn yhteistyönä kosteikkojen suojelutoimien priorisointia käsittelevä työpaja sekä aloittamalla uusien Ramsar-alueiden nimeämisen valmistelu. Lisäksi Metsähallitus aloitti Ramsar-alueiden tietokannan tietojen päivityksen sähköisessä RSIS-tietokannassa yhteistyössä SYKEn kanssa. Metsähallituksen vetovastuulla laadittiin myös Ramsar CEPA -viestintäsuunnitelma yhteistyössä Suomen kosteikkotyöryhmän kanssa. Pohjoismaista kosteikkopäivää vietettiin Liminganlahdella 15.9.2016, jolloin kosteikkokeskuksessa vierailivat kaikki Limingan 7-luokkalaiset kosteikkoretkeilyn merkeissä. Metsähallituksen asiantuntijat osallistuivat vuonna 2016 pysyvän neuvoston kokoukseen Sveitsissä ja Ramsarin suot ja ilmasto -seminaariin Saksassa, NorBalWet-verkoston kokoukseen Ruotsissa ja Boreaaliseen seminaariin Liettuassa.

Suomen ideoimalle Boreal Restoration Tour -ennallistamisretkeilylle osallistui kaikkiaan 26 henkilöä. Edustettuina olivat Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua ja Euroopan Komissio. Retkeilyllä tutustuttiin soiden ja metsien ennallistamiskohteisiin Baltian maissa ja keskusteltiin kohteilla ennallistamisen parhaista käytännöistä. Tiedonvaihto ennallistamisasiantuntijoiden välillä oli todella konkreettista, koska kohteilla esiteltiin sekä onnistuneita että epäonnistuneita ennallistamiskohteita. Tapahtumasta on laadittu raportti (Päivinen et al. 2016) ja se julkaistaan Natura 2000 Platformilla.

Ydintoimintoja tukeva toiminta

Kansainvälinen toiminta

Luontopalveluilla on vilkasta kansainvälistä toimintaa lähialueilla, sopimuskumppanien kanssa, kansainvälisissä järjestöissä sekä kansainvälisten sopimusten toteuttajan roolissa.

Latvian ja Viron yhteistyötä jatkettiin ympäristöministeriön kansainvälisen määrärahan turvin. Lokakuussa sovittiin tulevasta asiantuntijavaihdosta Hunanin metsähallituksen kanssa. Asiantuntijamme tutustuivat Koreassa mobiilipalveluihin, terveysteemaan ja luontomatkailuun.

Oulangan ja Paanajärven kansallispuistojen EUROPARC-Liiton rajapuistosertifikaattia jatkettiin. Luontopalvelujen asiantuntijoita osallistui EUROPARC-Liiton, Eurositen, ENCA:n, CIC:n, SER:n, HELCOMin ja Ramsarin sopimuksen toimintaan sekä UNESCOn maailmanperintökomitean kokoukseen Istanbulissa heinäkuussa.

Luontopalvelujen kävijäseurantoja, suojelualueiden terveysvaikutuksia ja merialuesuunnittelun osaamista esiteltiin IUCN:n maailmankongressissa Havaijilla syyskuussa. Luontopalvelujen toiminta Suomen IUCN-komiteassa jatkui.

Kulttuuriperintökohteiden hoitoon haettiin oppia Skotlannissa ja Ruotsissakin. Luontopalvelut toimi merkittävässä roolissa Natura 2000 boreaalisen luonnonmaantieteellisen alueella. Olimme yhtenä järjestäjänä 9. Euroopan vihreän vyöhykkeen konferenssia Kolilla. Suomen ja Venäjän yhteistyö jatkui puheenjohtaja- ja asiantuntijarooleissa.

Meriasiantuntijamme osallistui CBD:n 13. osapuolikokouksen valmisteluun sekä Arktisen neuvoston meriympäristöryhmän (PAME) kokouksiin ja Koillis-Atlantin meriympäristön suojelun yleissopimuksen (OS-PAR) biodiversiteettikomitean kokoukseen.

Erähenkilöstöä osallistui Brysselissä Kansainvälisen riistansuojeluneuvoston (CIC) vuosikokoukseen Hunting is Conservation ja hoiti neuvoston Suomen delegaation sihteeristön tehtäviä. Eräharrastusten sosioekonomista merkitystä esiteltiin riistanhoidon konferenssissa Keniassa. Erähenkilöstö valmisteli Metsätalouden kanssa LUKE:n Rovaniemellä kesäkuussa järjestämää pohjoismaista Transdisciplinary Wildlife Management -konferenssia.  


Kehittäminen

Painopisteenä hanketoiminnassa oli uuden EU-ohjelmakauden ensimmäisten hankkeiden aloittaminen, uusien hakemusten valmistelu sekä hankemaisen toimintatavan käynnistäminen luonnon ja kulttuuriperinnön suojelussa. Uusia metsähallitusvetoisia Life-hankkeita käynnistyi kaksi: Freshabit-Life IP ja Metsäpeura-Life, joiden yhteenlaskettu budjetti on 30 M€. Freshabit-Life IP on sisävesiemme luonnon suojeluun tähtäävä hanke, ja se on EU:n LIFE-rahaston rahoittamista hankkeista Suomen kaikkien aikojen suurin. Käynnistymisvuoden aikana selvitettiin pääasiassa tulevien kunnostuskohteiden nykyistä tilannetta, mutta osalla kohteista päästiin jo aloittamaan ennallistamistyöt. Lisäksi Metsähallitus vastasi kolmen uuden Life-hankehakemuksen valmistelusta (Hydrologia-Life, Beetles-Life ja Liito-orava), joiden yhteinen kustannus-arvio on 25 M€. Life-hankkeiden lisäksi on käynnistynyt mm. useita EAKR-, EMR-, ESR-, LEADER- ja MSR-rahoitteisia hankkeita.

Suojelualueiden hyväksi tehtävä vapaaehtoistyö organisoidaan suurelta osin yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. 3 788 vapaaehtoista teki yhteensä 25,4 henkilötyövuoden verran vapaaehtoistyötä suojelualueiden hoidon, uhanalaisen lajiston ja kestävien riista- ja kalakantojen hyväksi yhdessä Metsähallituksen Luontopalvelujen ja järjestöjen kanssa.


Euroopan Unionin ohjelmien kautta rahoitettujen hankkeiden määrä ja kokonaisvarainkäyttö vuosina 2014–2016




2016 2015 2014
Rahaston nimi kpl Euroa Kpl Euroa Kpl Euroa









Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR 9 408 000 8 272 000 19 1 332 000
Euroopan sosiaalirahasto, ESR 0
3 52 000 3 320 000
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto 18 1 199 000 5 155 000 8 655 000
Euroopan kalatalousrahasto, EKT 0
1 5 000 0
EU:n ulkorajayhteistyöohjelma, ENI 0
2 125 000 5 2 040 000
Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat, INTERREG 4 171 000 3 28 000 8 584 000
LIFE+ rahoitusohjelma 8 2 374 000 7 1 840 000 8 1 870 000








YHTEENSÄ 39 4152000 33 2477000 51 6801000

 

Viestintä ja verkkopalvelut

Luontopalvelujen viestintä on integroitu osa Luontopalvelujen toimintaa, niin että se on osa asiakkaiden palvelupolkua sekä edistää toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Verkkopalvelut Luontoon.fi, Retkikartta.fi ja Eräluvat.fi ovat osa kustannustehokasta ja vaikuttavaa asiakaspalvelua. Some-viestintä innostaa ihmisiä luontoon ja erälle. Mediaviestinnän avulla tavoitetaan niin päättäjiä, sidosryhmiä kuin potentiaalisia ja olemassa olevia asiakkaita.


Metsäpuiden siemenhuolto

Metsäpuiden Pohjois-Suomen siemenen varmuusvarastosta myytiin siementä yhteensä 1919 kiloa. Myyntituloa kertyi 884 701 euroa. Syksyllä käynnistettiin pieni siemenkeräys, jota mahdollisesti jatketaan kevättalven 2017 aikana.


Hallinto

Metsähallituslain vahvistamisen jälkeen erätalouden henkilöstö siirtyi kokonaisuudessaan erätalousjohtajan alaisuuteen ja hänestä tuli alueyksiköissä toimivien erätalouspäälliköiden esimies. Erä on kuitenkin edelleen toiminnanallisesti osa luontopalveluita. Muita organisointiin tai hallintoon liittyviä muutoksia ei toimintavuoden aikana ollut.

Metsähallituksen konsernitoimintojen, palvelukeskuksen, toimitilapalveluiden ja ICT palveluiden yhteinen veloitus oli noin 7,62 milj. euroa.