Julkaisut

Julkaisut

Tilinpäätös

Johdon katsaus

Toimintaympäristön muutokset

Uusi laki Metsähallituksesta astui voimaan 16.4.2016. Uusi laki ei tuonut suuria muutoksia luontopalvelujen asemaan. Lain mukaan maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö tulosohjaavat julkisia hallintotehtäviä kukin toimialallaan. Julkisia hallintotehtäviä hoitaa erillinen julkisten hallintotehtävien yksikkö. Näiden tehtävien hoidon riippumattomuus ja puolueettomuus turvataan ja tehtävät rahoitetaan valtion talousarviossa erikseen osoitetuilla määrärahoilla, julkisten hallintotehtävien hoidosta saatavilla maksuilla ja tuotoilla sekä hankerahoituksella.

Eräpalveluiden asemointi luontopalveluissa muuttui Metsähallituslain myötä. Metsästys, kalastus ja erävalvonta-asioita hoitava henkilöstö keskitettiin lain linjausten mukaisesti erätalousjohtajan alaisuuteen. Eräpalvelut toimii kuitenkin edelleen yhtenä luontopalvelujen prosessina ja on toiminnallisesti integroitunut luontopalvelujen rakenteeseen.

Uuden Metsähallituslain hyväksymisen myötä avoimeen hakuun laitettuihin pääjohtajan ja luontopalvelujohtajan virkoihin valittiin Pentti Hyttinen ja Timo Tanninen. He aloittivat tehtävissään 1.9.2016. Metsähallituksen hallitus uudistui kesällä suurelta osin ja hallituksen puheenjohtajana aloitti Timo Laitinen. Hallitus vahvisti syksyllä Metsähallituksen uuden strategian. Sen mukaan Metsähallitusta kehitetään monipuolisen biotalouden edelläkävijäksi. Strategiassa painotetaan myös mm. toiminnan vastuullisuutta, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä valtion mailla ja vesillä sekä maakuntien elinvoiman edistämistä ja digitalisaation hyödyntämistä.

Pääministeri Sipilän hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti syksyllä Metsähallituksen uusista omistajapoliittisista linjauksista. Ne pohjautuvat uuteen Metsähallituslakiin ja ovat hyvin linjassa niin Metsähallituksen uuden strategian kuin Luontopalveluiden viime vuosien toiminnan painotusten kanssa. Omistajapolitiikka korostaa mm. elinkeinoelämän edellytysten parantamista ja ostopalveluiden lisäämistä Luontopalveluiden toiminnassa.

Hanketoiminnassa merkittävä uudistus oli uuden EU LIFE-instrumentin, LIFE IP (Integreted Projects) käynnistyminen. Luontopalvelut koordinoi Suomen ensimmäistä LIFE IP-hanketta, FRESHABIT, kokonaisbudjetiltaan peräti 20 miljoonaa euroa. Koko EU:n alueella käynnistyi vain 5 muuta LIFE IP-hanketta. 

Pääministeri Sipilän hallituksen myöntämillä erillisrahoituksilla toimivat hankkeet, Hossan tulevan kansallispuiston peruspalveluiden kunnostus sekä luonnonsuojelualueiden kiinteistönmuodostus ja hoidon ja käytön suunnittelu, etenivät suunnitellusti.

Kiinnostus Suomeen ja maamme luontoon matkailukohteena lisääntyi edelleen. Tämä asettaa kansallispuistojen ja muiden tärkeiden käyntikohteiden palveluille entistä kovemmat vaatimukset. Niiden täyttäminen on haastavaa, kun aikanaan hankerahalla tehdyt palvelurakenteet ovat monin paikoin tulossa käyttöikänsä päähän. Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat myös esillä entistä vahvemmin.

Eräpalvelujen tarjonnan näkökulmasta vuosi oli monien konfliktien värittämä. Kalastonhoitomaksun keräämiseen liittyvät odotukset ja myynnin alkuvaikeudet, Ylä-Lapin paikallisten kalastusoikeuksiin kohdistuneet rajoitukset, metsäkanalintukantojen pesinnän epäonnistuminen ja lupakiintiöiden pienennys aiheuttivat Metsähallitukseen kohdistuneita vaatimuksia ja runsasta julkista keskustelua. Asioita hoitava henkilöstö joutui koetukselle ja se heijastui jopa henkilöstön hyvinvointikyselyjen tuloksissa.

Uuden metsähallituslain myötä julkisten hallintotehtävien hallinnassa ja taseessa (muu oma pääoma) ollutta maa- ja vesiomaisuutta siirtyi 15.4.2016 alkaen sekä peruspääomaan että liiketoiminnan muuhun omaan pääomaan. Peruspääomaan siirrettiin Lapin virkistysmetsiä noin 43 000 ha. Liiketoiminnan muuhun omaan pääomaan siirrettiin suojelualueiden ja suojeluvarausten ulkopuoliset yleiset vesialueet (noin 2,2 milj. ha) ja Lapin luontaistalousalueet (noin 361 000 ha).

Kulttuurihistoriallisen kiinteistövallisuuden vaaliminen tuli Luontopalvelujen lakisääteiseksi tehtäväksi uudessa Metsähallituslaissa (234/2016). Tässä työssä Luontopalvelut toteuttaa valtion kiinteistöstrategiaa (2010) ja kulttuuriympäristöstrategiaa (2014). Niiden mukaisesti Luontopalvelut vaalii arvokasta maisemaa, rakennusperintöä ja arkeologisia kohteita niin, että ne välittävät tietoa vastuullisesta ja suunnitelmallisesta omistajuudesta. Tähän tehtävään Luontopalveluille ei ole osoitettu lisävaroja.

Toiminnan painopisteet

Alla esiteltävään luetteloon on nostettu keskeisiä toimintavuoden painopisteitä.

  • Kaksi uutta LIFE-hanketta käynnistyi (Freshabit ja Metsäpeura) ja kolme hankehakemusta valmisteltiin: Hydrologia, Beetles (erityisesti kovakuoriaiset) ja Liito-orava. Valmisteltujen hakemusten yhteinen kustannusarvio on 25 M€. Lisäksi osallistuttiin kolmen muun hankkeen valmisteluun kumppanina.

  • Erillismäärärahoin rahoitettu luonnonsuojelualueiden kiinteistönmuodostus lähti liikkeelle hyvässä yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa (47 kohdetta aloitettiin) ja samaan kokonaisuuteen liittyvä Natura-alueiden tilan arviointi saatiin laadittua 269 kohteelle.

  • Kalastonhoitomaksujen kerääminen toteutettiin ensimmäisen kerran uudistuneessa muodossaan ja Metsähallituksen toimesta. Järjestelmien muutokset, talousraportointivaatimukset, asiakasmäärien huomattava kasvu ja markkinointityö muodostivat haasteellisen tehtäväkokonaisuuden, josta selvittiin kohtuullisen hyvin. Valtion budjettiin saatiin tuloutettua noin 8,5 milj euroa ja keräämiskustannuksiksi laskettiin 472 000 euroa, kun kustannusten budjettikatto oli 750 000 euroa.

  • Natura-alueiden yleissuunnitteluun liittyvät aluekohtaiset arvioinnit (Metsähallituksen arviointivastuulla 1 121 kohdetta) tehtiin, mutta yleissuunnitelmaraporttien valmistuminen siirtyi alkuvuoteen 2017.

  • Paikkatietojärjestelmien kehittäminen jatkui intensiivisenä. Jo käytössä olevien järjestelmien osalta eniten työtä teetti maalis–elokuussa toteutettu Metsähallituksen paikkatietojärjestelmäkokonaisuuden (ULJAS) teknisen alustan versionnosto. Lisäksi on mm. jatkettu palveluvarustustietojärjestelmän (PAVE) toteutushanketta. ULJAS-järjestelmien käyttöä on pyritty laajentamaan yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vetämän OHKE-hankkeen kanssa. Vuoden lopussa ELY-keskuksissa, Suomen ympäristökeskuksessa ja ympäristöministeriössä oli noin 200 ULJAS-järjestelmien käyttäjää.

  • Digitaalisten palveluiden suosio on jatkanut kasvuaan. Suurpedot.fi-palvelun käyttäjämäärä kasvoi 63 % ja Eräluvat.fin peräti 80 % vuoden takaiseen verrattuna. Tähän vaikutti erityisesti kalastonhoitomaksun keräämisen siirtyminen Metsähallituksen vastuulle. Luontoon.fi-verkkopalvelun käyttäjien määrä kasvoi 23 % ja istunnot 28 % vuodentakaiseen verrattuna. Retkikartta.fi-palvelun käyttäjien määrä kasvoi 10 % ja istunnot 15 %.

  • Eräluvat.fi verkkokaupan toimivuudesta kerättiin järjestelmällisesti asiakaskokemuksia, joiden pohjalta käynnistettiin verkkokaupan uudistus. Verkkokaupan asiakasmäärä kasvoi vuoden aikana merkittävästi, ollen vuoden 2016 lopussa jo noin 250 000 rekisteröitynyttä asiakasta.

  • Metsähallitus avusti ympäristöministeriötä Hossan kansallispuiston rajauksen määrittelyssä sekä säädösvalmistelussa. Hallituksen lakiesitys puiston perustamisesta annettiin eduskunnalle joulukuussa. Hossan palveluvarustuksen kunnostus aloitettiin. Porkkalan luonnonsuojelualueen perustamista valmisteltiin osana Uudenmaan säädösvalmisteluhanketta.

  • Metsähallitus osallistui monipuolisesti vaelluskalojen elinkierron palauttamiseen liittyviin hankkeisiin mm. Iijoella, Lieksanjoella, Kymijoella ja Tuulomajoella. Hankkeissa on kunnostettu vaelluskalojen kutu- ja poikasalueita, valmisteltu kalaportaiden toteutuksia, tiedotettu vaelluskalojen tilasta yleisölle sekä kehitetty yhteistyötä ja tiedonkulkua Venäjän ja Suomen kalataloustoimijoiden kesken. Lisäksi Metsähallitus on tukenut kalateiden ja niihin liittyvien elinympäristökunnostusten suunnittelua Freshabit LIFE IP -hankkeessa mm. Isojoella, Mustionjoella, Kiskonjoella ja Saarijärven reitillä.

  • Vallisaari–Kuninkaansaari avattiin yleisölle keväällä. Sekä media- että kävijäsuosio oli suurta, ja koko vuoden käyntimäärä oli 92 000. Örön kehittäminen eteni hyvin, hotelli avasi ovensa kesäkuussa, ja käyntimäärä nousi 30 000:een.

  • Luonnonpäivät 2017 -konseptia on valmisteltu valtakunnallisesti noin 50 kumppanin kanssa. Luonnonpäivien verkkosivusto avattiin kesäkuussa osoitteessa www.luonnonpaivat.fi ja kampanjan some-kanavat avattiin Facebookiin, Instagramiin ja Twitteriin. Kanavilla on tuhansia seuraajia. Neljän Luonnon päivän tapahtumien suunnittelu ja toteutus oli hyvässä vauhdissa vuoden lopussa.