Julkaisut

Julkaisut

Metsähallitus 2016

Toimintaympäristö

Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka hallinnassa on yli 12 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita, eli noin kolmasosa Suomen pinta-alasta.

Metsähallitus toimii usealla toimialalla: liiketoimintojen osalta metsätalouden ja kiinteistöalan toimialoilla ja julkisia hallintotehtäviä hoitavan Luontopalvelut-yksikön osalta julkisen hallinnon toimialalla vastaten luonnonsuojelusta, eräasioista ja virkistyskäytöstä.

Metsähallitus tuottaa valtiolle taloudellista ja julkista arvoa. Taloudellinen arvo muodostuu valtiolle tehtävästä tuloutuksesta ja liiketoiminnan omaisuuden pitkän aikavälin tuottomahdollisuuksien kehittämisestä. Julkinen arvo syntyy liiketoiminnan yhteiskunnallisista velvoitteista, julkisten hallintotehtävien toiminnasta ja Metsähallituksen toiminnan aluetaloudellisista vaikutuksista.

Uusi laki ja uudet johtajat

Metsähallituksen toimintaympäristössä tapahtui vuonna 2016 paljon muutoksia. Uusi laki Metsähallituksesta astui voimaan huhtikuussa. Sen seurauksena metsätalouden tulosyksiköstä muodostettiin tytäryhtiö, Metsähallitus Metsätalous Oy, jolla on yksinoikeus harjoittaa metsätaloutta valtion monikäyttömetsissä. Yhtiö ei omista metsiä, vaan omistusoikeus säilyy valtiolla. Metsätalous Oy huolehtii yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden, kuten monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin ja työllisyyden edistämisestä samalla tavalla kuin Metsähallitus on niistä tähänkin asti huolehtinut.

Valtioneuvosto nimitti kesäkuussa Metsähallituksen toimitusjohtajaksi Esa Härmälän jälkeen maatalous- ja metsätieteiden tohtori Pentti Hyttisen ja luontopalvelujohtajaksi Rauno Väisäsen jälkeen metsänhoitaja, ylijohtaja Timo Tannisen. He aloittivat tehtävissään 1.9.2016.

Muutosten seurauksena myös Metsähallituksen strategia uusittiin.

Toiminnan tavoitteet uusittiin

Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö valmistelivat ehdotuksen Metsähallituksen uusista omistajapoliittista linjauksista. Liiketoiminnan tulostavoite säilyy vaativana. Linjauksissa sijoitetun pääoman tuottoprosentti on tarkoitus nostaa 4,6 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Nykyisellä taserakenteella se vastaa noin 120 miljoonan euron tuloutustavoitetta, ja edellyttää Metsähallituksen liiketoiminnan kannattavuuden parantamista ja kestävien hakkuumahdollisuuksien hyödyntämistä. Linjaus tukee Sipilän hallitusohjelman tavoitetta lisätä puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiolla vuodessa.

Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja virkistyskäytön edistäminen ovat tärkeä osa linjauksia:

  • Liiketoiminnassa yhteiskunnallisten velvoitteiden taso säilytetään vähintään nykytasolla: talouskäytössä olevista monikäyttömetsistä noin 530 000 hehtaaria on eriasteisten käyttörajoitusten piirissä luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön ja porotalouden tarpeiden vuoksi.

  • Luontopalvelujen tuottavuutta pyritään parantamaan ja lisäämään niiden vaikuttavuutta.

  • Luontotyyppien suojelutasoa parannetaan Luontopalvelujen käytössä olevilla alueilla.

  • Matkailu-, virkistys- ja erätalouskäyttöä kehitetään kysyntälähtöisesti siten, että alueiden hyvinvointivaikutukset kasvavat ja yrittäjille luodaan liiketoimintamahdollisuuksia.

Monipuolista sidosryhmäyhteistyötä

Valtion maa- ja vesialueiden käyttöön kohdistuu monenlaisia toiveita ja tavoitteita. Alueiden suunnittelussa niitä sovitetaan yhteen siten, että kestävän käytön rajat eivät ylity. Keskeinen työkalu tässä on luonnonvarasuunnittelu. Vuonna 2016 käynnistyi Etelä-Suomen valtion maiden ja vesien luonnonvarasuunnittelu. Suunnitteluprosessiin osallistuu yli 50 alueellista ja paikallista sidosryhmää ja yhteistyökumppania.

Valtion maiden ja vesien käyttöön liittyviä, eri tahojen kanssa tehtyjä vuokra- ja käyttöoikeussopimuksia on noin 17 000. Sidosryhmien kenttä on laaja, ja yhteistyömuodot vaihtelevat kaupanteosta ohjaukseen, tiedonvaihtoon ja vuorovaikutukseen. Metsähallituksen toiminnassa otetaan huomioon myös tutkimuksen, opetuksen, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen maankäytön tarpeet. Yhteistyön avulla turvataan myös saamelaiskulttuurin säilymistä ja luontaiselinkeinojen toimintaedellytyksiä saamelaisten kotiseutualueella Pohjois-Suomessa.

 

sidosryhmät


Metsähallitus Euroopassa ja maailmalla

Metsähallitus tekee yhteistyötä Euroopan metsähallitusten ja kansainvälisten luonnonsuojeluorganisaatioiden kanssa. Metsähallitus toimii sekä kansainvälisessä PEFC-metsäsertifiointihankkeessa että Eustaforissa, joka on metsätaloutta harjoittavien eurooppalaisten valtionmetsäorganisaatioiden kattojärjestö. Metsähallitus on yksi Eustaforin perustajista.

Metsähallitus on osana Suomen ympäristöhallinnon toimintaa mukana muun muassa Euroopan suojelualueliitossa EUROPARC:ssa, Maailman luonnonsuojeluliiton IUCN:n eri asiantuntijakomissioissa, ja tekee luonnonsuojelun lähialueyhteistyötä Ruotsin, Norjan, Venäjän sekä Baltian maiden kanssa.


Toimintaympäristön kehitysnäkymiä 2016-2020

Biotalouden avulla edistetään kestävää kasvua

  • Fossiilisia raaka-aineita korvataan uusiutuvalla kotimaisella puulla, jonka käyttöä lisätään 15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
  • Kehitetään uudenlaisia liiketoimintamuotoja kiertotalouteen ja luontoarvopankkien, makean veden hyödyntämisen ja vesiviljelyn edistämiseksi.
 

Energiaomavaraisuuden merkitys kasvaa

Kehitetään uusiutuvaa tuuli-, geo- ja aurinkoenergiaa hyödyntäviä vaihtoehtoja energiatuotantoon.

 

Kaupungistuminen

Kaupungistuminen, erityisesti pääkaupunkiseudun kasvu, jatkuu ja kaupunkilaiset kokevat lähiluontokohteet tärkeiksi virkistäytymisen alueiksi: kävijäpaine kohteilla kasvaa.

 

Itämeren ja vesistöjen puhtaus

Itämeren ja yleensä vesistöjen puhtaus koetaan tärkeäksi, ja niiden suojelun merkitys lisääntyy.

 

Hyvinvointia luonnosta

Luonnosta saatavien hyvinvointi- ja terveysvaikutusten merkitys kasvaa.

 

Luontomatkailu

Globaali luontomatkailu kasvaa.

 

Ilmastonmuutos etenee

Ilmastonmuutos etenee, ja sen seurauksena vaikutukset näkyvät vähitellen:

  • Metsien kasvun kiihtymisenä
  • Lisääntyvinä puiden hyönteis- ja myrskytuhoina
  • Metsätieverkoston kunnon huonontumisena ja siten puunkorjuun ja -kuljetuksen logistisina ongelmina
 

Väestön keskittyminen kaupunkeihin

Väestön keskittyminen kaupunkeihin voi vaikeuttaa työvoiman saatavuutta ja infrastruktuurin ylläpitoa syrjäisillä alueilla.

 

Digitalisaatiokehitys

Digitalisaatiokehitys luo mahdollisuuksia uusille osallistumisen ja vuorovaikutuksen keinoille.

 

Valtio-omistajan odotukset Metsähallituksen toiminnalle

Toiminnan odotukset

  • Hoidetaan valtion maa- ja vesiomaisuutta hyvin ja nostetaan sen arvoa.
  • Tuotetaan tuloja valtiolle.
  • Luodaan edellytyksiä uusille toimille ja toimeliaisuudelle valtion mailla.
  • Vaalitaan kulttuuriperintöä ja luonnon monimuotoisuutta.
  • Vastataan valtion maiden edunvalvonnasta.
  • Tuotetaan palveluja ja hyvinvointia kansalaisille.
  • Huomioidaan valtion maiden käyttäjäorganisaatioiden (puolustusvoimat, tutkimus, opetus) tarpeet.
  • Edistetään valtion alueilta saatavia ilmastohyötyjä, kuten metsien hiilensidontaa.
 

Kuva: Jari Salonen